Blogi: VäHÄKÖ on KiVAKO?

”2025 Suomi on aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen, jonka vahvuus on kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Kielitaidon kehittämiseen panostetaan ja kieliä käytetään rohkeasti rinnakkain; jokainen työikäinen osaa kotimaisten kielten lisäksi englantia, lisäksi useimmat osaavat myös yhtä tai useampaa muuta kieltä.”
(https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu; korostus lisätty)

Tätä kirjoitettaessa syksyn yo-kokeiden tulokset on julkaistu. Korkeakouluihin ja muihin jatko-opintoihin siirtyvien ylioppilaiden kielitaito on merkittävä osa suomalaisten tulevaisuuden kielivarantoa.

Miltä kielivarannon tilanne ylioppilastutkintojen valossa näyttää? Suhteuttamalla 2018 tutkintoon ilmoittautuneiden määrän lähivuosien keskivertoon uusien ylioppilaiden määrään erottuu netto-onnistuja selvästi: englannin jonkin oppimäärän kirjoittaa vuosittain n. 125% uusien ylioppilaiden määrästä. Toisten kotimaisten kieltenkin suhdeluku on yhteensä mukiinmenevät n. 60%.

Miltä ministeriön visio näyttää muiden kielten osalta? Kuinka moni lukion päättävä on yleissivistävässä koulussa opiskellut muita kieliä pitkäjänteisellä yo-tutkintotavoitteella? Saksan jonkin oppimäärän kirjoittajia: 6,6%. Ranskan: 4,1%. Venäjän: 3,5%. Espanjan: 3,2%. Italian, portugalin ja latinan yhteensä: 0,5%.

VäHÄKÖ on KiVAKO? Ei, jos ministeriön visiota tosimielellä tavoitellaan. Yo-tutkintojen kehityssuunta osoittaa, että vastuu suomen kielivarannosta varsinkin muiden kuin englannin ja kotimaisten kielten osalta on entistä enemmän yleissivistävän koulun jälkeisellä koulutuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoittaman KiVAKO-hankkeen tavoitteena onkin rakentaa korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä, sekä valtakunnallisena että alueellisena yhteistyönä. Tarjonnasta tulee virtuaalinen, mahdollisimman monen korkeakoululaisen saatavilla oleva. Hanke varmistaa näin osaltaan kielivarantomme säilymistä ja kehittymistä.

Hyvä englannin taito on useimmissa korkeakoulutettujen työtehtävissä välttämätön. Molempien kotimaisten kielten taito on korkeakoulututkinnon suorittaneille kaksikielisessä maassa perusedellytys. Näitä tosiseikkoja ei käy kieltäminen.

Pelkkä englanti ja kotimaiset kielet eivät kuitenkaan riitä. Yhteiskunnastamme on löydyttävä globalisoituvan työelämän tarpeita vastaava kielivaranto–riittävä määrä muidenkin kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta, edistyneelläkin tasolla. Käytännön viestintä työn arjessa on usein monikielistä. Tällä hetkellä muiden vieraiden kielten opiskelu kuitenkin vaikuttaa vähenevän opintojen edetessä, ja kansallinen kielivaranto supistuu. Korkeakoulujen kielivalikoimat ovat myös laajuudeltaan ja syvyydeltään kovin erilaisia, mikä lisää eriarvoisuutta.

Digitalisuus tuo uusia mahdollisuuksia ja tapoja oppia kieliä. Moderni kielitaito sisältää myös kyvyn käyttää alati kehittyviä viestinnän välineitä. Verkossa tapahtuva oppiminen häivyttää aikaan ja paikkaan liittyviä rajoituksia, mutta myös kasvokkain oppimiseen on tarjottava entistä monipuolisempia ratkaisuja. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden integroimisella ja monikielistä oppimista kehittämällä voidaan rikastuttaa kielten ja kulttuurin omaksumista.

KiVAKO-hankkeen (2018-2020) valtakunnallinen vieraiden kielten virtuaalinen oppimistarjonta tukee kansallisen kielivarannon kehittymistä digipedagogisella lähestymistavalla. Tarjonnan rakentaa korkeakoulurajat ylittävä opettajien kehittäjäverkosto. Opintotarjonta toteutuu hankkeessa kehitettävän rotaatiomallin mukaisesti. Tarjonnan oppimispolut myös hyödyntävät ja kehittävät ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kielivarantoa. Osaamista tunnistamalla ja tunnustamalla dokumentoidaan aiemmin hankittua kielitaitoa ja ohjataan oppimaan lisää.

Käytännön työ oppimistarjonnan parissa käynnistyi syyskuussa 2018 tarjontaa suunnittelevien ja rakentavien ryhmien aloittaessa työnsä. Oppimistarjontaa pilotoidaan lukuvuonna 2019-2020.

Määräaikaisten hankkeiden anti toisinaan valitettavasti tyrehtyy pian loppumuodollisuuksien jälkeen. KiVAKO tavoittelee oppimistarjontaa, joka elää ja kehittyy hankekauden jälkeenkin. Tähän tähdätään hankkeen osana laadittavalla tarjonnan rotaatiomallilla. Hankkeen tuotokset myös CC-lisensoidaan avoimeen ei-kaupalliseen käyttöön.

Oppilaitosmaailmassa erot oppimisalustojen välillä voivat haastaa yhteistyömahdollisuuksia. KiVAKOssa haasteeseen vastataan hyödyntämällä kärkihankerahoitusta saaneen DigiCampuksen oppimisalustaa, jota voivat käyttää kaikkien suomalaisten korkeakoulujen opiskelijat.

Kuten hankkeissa aina, avoimia kysymyksiä on prosessin alkupuolella paljon. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Hankkeessamme on mukana toista sataa rautaista ammattilaista. Näkemystä ja kokemusta siis riittää. Jo käytännön työn alku on osoittanut, että yhdessä tekemisessä on voimaa: suunnitteilla on puolentoista sataa opintopistettä virtuaalista oppimistarjontaa 11 eri kielessä sekä monikielisessä eTandem-oppimisessa.

KiVAKO? Ehdottomasti!

Pasi Puranen, KiVAKO-hankkeen koordinaattori, Aalto-yliopisto
Teppo Varttala, KiVAKO-hankkeen koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu