Venäjän osahanke suunnittelee seitsemää venäjän kurssia tasoille A0-B1 (venäjä vieraana kielenä). Seitsemästä kurssista on tähän mennessä aktiivisesti tehty työtä viiden kurssin osalta (Venäjä 1-5). Kaksi viimeistä kurssia ovat suunnitteluvaiheessa. Yksi kursseista pilotoitiin syksyllä 2019 (Venäjä 3) ja kaksi keväällä 2020 (Venäjä 1 ja 4). Venäjän osahankkeeseen on osallistunut 10-12 opettajaa kymmenestä korkeakoulusta.
Jokainen kurssi koostuu yleensä kolmesta opintopisteestä. Yksi opintopiste tarkoittaa neljää opiskeluviikkoa. Jokaisen kurssin tuottamiseen on osallistunut 2-4 opettajaa ja koko venäjän ryhmä on jaettu viiteen pienryhmään. Pienryhmien välillä on kuitenkin paljon yhteistyötä. Venäjän ryhmässä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta, minkä kautta on usein saatu myös uusia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Uudet näkökulmat koko osahankkeen ja yksittäisten kurssien osalta ovat auttanut edistämään kurssien kehittämistä sekä oppimateriaalin suunnittelua ja tuottamista. Työtä on tehty pienryhmissä mm. Skypen välityksellä. Paljon yhteistyötä on tehty myös työseminaareissa ja venäjän ryhmä on kokoontunut useita kertoja JAMK:ssa.
Venäjä 1, 3 op
Tämä kurssi on alusta alkaen ollut koko venäjän ryhmän huomion kohteen muun muassa siksi, että Venäjä 1 on koko osahankkeen ensimmäinen kurssi. Sen pitää olla sillä tapaa erikoinen, että siitä syntyy ”portti” koko venäjän kurssien sarjalle. Moduulin pitää herättää heti opiskelijan kiinnostus ja luoda motivaatiota venäjän opiskeluun. Kurssista on keskusteltu venäjän ryhmässä paljon, koko ryhmän antaessa ehdotuksia ja ideoita. Ehdotuksia ja ideoita kerättiin materiaalipankkiin Padletissa ja Sharepointissa. Toisinaan ajatukset olivat ristiriitaisia. Osahankkeen ja koko KIVAKO-hankkeen tavoitteena on muun muassa innovatiivinen oppimateriaalin tuottaminen. Toisaalta, Suomessa on melko pitkät venäjän oppimisen perinteet ja on jo olemassa paljon oppimateriaaleja, myös netissä. Siksi päädyimmekin käyttämään myös jo olemassa olevaa materiaalia hyväksi, ettemme keksi pyörää uudelleen. Näin tehtiin, esim. Kafe Piter -nettikurssin tehtävien osalta: niitä käytetäänVenäjä 1 –kurssilla ja muillakin kursseilla, sillä Kafe Piterin tekijänoikeudet sen sallivat.
Mistä aloitimme?
Aloitimme työparini kanssa Venäjä 1 –kurssin suunnittelun joulukuussa 2018. Ensimmäiset materiaalit kerättiin Google Docsissa. Silloin kurssien oppimisympäristöstä ei ollut muuta tiedossa, kuin että olisi Moodle-pohjainen. Aluksi materiaalit tehtiin esimerkiksi Quizletin tai Learningappsin avulla. Ideoita tuli runsaasti: ajatuksena oli jopa sellainen, että kun uuden kurssin pitää olla innovatiivinen, voisi avata uuden Instagram-tili ja tehdä jotkin tehtävät siellä. Myöhemmin tästä luovuttiin mutta, tili oli kyllä avattu.
Vasta keväällä 2019, kun DigiCampuksen Moodle-oppimisalusta oli käynnistetty, kävi ilmi, että parhaat mahdollisuudet antaa toki H5P-työkalu. Suurin osa Venäjä 1:n oppimateriaaleista ja tehtävistä tehtiin H5P:n avulla, kuten muillakin venäjän kursseilla. H5P työkaluna antaa paljon interaktiivisia mahdollisuuksia kurssille ja tekninen osaaminen oli erittäin tärkeää materiaalin tuottamisessa. DigiCampuksessa järjestetyt Moodle-, H5P- ja muut koulutukset sekä helpdesk-chatti olivat suureksi avuksi. Kollegoilta taas on tullut paljon tukea ja apua teknisissä asioissa. Työ ei kuitenkaan edistynyt aina suunnitelmien mukaan. Venäjä 1 -kurssin pilotointi oli ensin suunniteltu keväälle 2019, sitten syksylle 2019. Pilotointi toteutui lopulta vasta keväällä 2020.
Työ jatkui
Itselleni oppimateriaalin tuottaminen verkossa ei ollut aivan uutta, sillä olen tehnyt Centrialle muutaman Averko- ja monimuotokurssin kokonaan tai osittain verkossa Optimassa, Optiman työkaluilla. Alussa ajatuksena oli, että voisin käyttää Optimankin kursseja uudella Venäjä 1 -kurssilla, mutta aiemmista kursseista ei lopulta käytetty paljoa materiaaleja, joitakin kielioppiasioita lukuun ottamatta. Kurssi piti suunnitella uudenlaiseksi: sille tuli uusi juoni, uudet lukutekstit, tehtävät ja äänitteet. Kurssin laatijat vaihtuivat pari kertaa matkan varrella eri syistä. Joka kerta kun uusi laatija tuli mukaan, suunnitelmat muuttuivat, koska uusilla tekijöillä oli aina uusia ideoita ja ehdotuksia. Suunnitelma muuttui esimerkiksi eri kielioppiasioiden ajoittamisessa, (mm. verbit preesensissä), maan nimien ja kansallisuuksien sijoittelussa (jo kurssin toisessa osassa vai myöhemmin), välikokeiden määrässä ja niin edelleen. Muutoksista huolimatta alkuperäinen jo joulukuussa 2018 suunniteltu juoni kuitenkin säilyi (suomalaiset opiskelijat Ella ja Matti opiskelevat venäjää, tutustuvat Pietariin ja venäläiseen opiskelijaan Mariaan ja lopuksi aloittavat työharjoittelussa Suomen konsulaatissa Pietarissa.
Kevään 2020 pilotoinnin myötä saamme tietoa, miten Venäjä 1 –kurssin toimivuudesta ja näemme, minkälaista palautetta opiskelijoilta tulee. Kurssi ei ole täydellinen ja on hyvin mahdollista, että pilotoinnin jälkeen teemme taas muutoksia. Venäjä 3 –kurssin pilotoinnin jälkeen viime vuonna palautteena oli, että opiskelijat halusivat nähdä enemmän opetusvideoita. Tätäkin pitää miettiä ja olemme jo yhdessä pohtineet sitä, millaiset opetusvideot olisivat hyviä ja toimivia (esim. videon pituus, musiikki taustalla jne.). Kurssin osalta pyydetään opiskelijoilta myös tietoja siitä, paljonko aikaa heillä meni eri tehtäviin. Palautteet analysoidaan ja pohditaan mahdollista kurssin jatkokehittämistä myös tältä osin.
Hankkeen merkityksestä
Osallistuminen hankkeeseen on tuonut osallistujille paljon mahdollisuuksia kehittää pedagogista ja teknistä osaamista sekä verkostoitua. Itselleni hankkeeseen osallistuminen on tärkeää myös sen takia, että sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Etelä- ja Itä-Suomen korkeakouluissa työskentelevien opettajien kanssa. Heidän alueillaan ja oppilaitoksissaan venäjän opetusta ja opettajia on enemmän kun Centriassa. On oikein hyödyllistä, että voimme muiden opettajien kanssa vaihtaa ideoita ja kehittää osaamista. Venäjää on kyllä opetettu Kokkolassa Centrian lisäksi myös Kokkolan seudun opistossa ja Kokkolan suomalaisessa lukiossa. Venäjä on Suomen naapurimaa ja venäjän kielen rooli ja osaaminen on ollut Suomessa aina tärkeää. Venäjänkielisiä asuu Suomessa noin 70 000. Keski-Pohjanmaa ei ole kuitenkaan sellainen alue, jossa asuu paljon venäjänkielisiä. Tämä tarkoittaa, että venäjää ei opeteta esim. äidinkielenä. Mutta venäjän kielellä on merkitystä Keski- Pohjanmaalla liiketoiminnan takia: esimerkiksi Kokkolan satamassa on paljon Venäjän liikennettä ja Kokkolasta löytyy huolintayrityksiä, joilla on paljon yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän kielen merkitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla voi kasvaa mm. Fennovoiman hankkeen yhteydessä. Sen takia mahdollisuus kehittää venäjän opetusta ja osaamista on arvokasta.
Hankkeeseen osallistuminen antoi myös itselleni mahdollisuuden pohtia, mitä voisi mahdollisesti muuttaa Centrian venäjän kursseilla. Hanke on antanut paljon uusia ideoita ja motivaatiota uusien kurssien tuottamiseen. On hyvä, että KiVAKO-hanke vielä jatkuu ja voimme jatkaa oman osaamisemme kehittämistä kielten opetuksessa.
Linkit:
Kokemuksia verkkokurssin pilotoinnissa (Varpu Pöntynen, Vaasan yliopisto)
Venäjä 1 pilotoitavan kurssin kuvaus
Elena Chernorot, Centria
