KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikurssien ilmoittautuminen alkaa viikolla 3/2020. Tarkempi ilmoittautumisaikataulu ja tiedot kevään pilottikursseista julkaistaan hankekorkeakoulujen omissa tiedotuskanavissa ennen ilmoittautumisen alkua.
Pilotointisuunnitelmissa on opintoja yli kymmenessä eri kielessä. Kannattaa siis pitää koulun tiedotuskanavia silmällä!
Seminaarin avasi Haaga-Helian Digitalous-yksikön johtaja Salla Huttunen, joka korosti monimuotoisen kielitarjonnan tärkeyttä ja nosti esille hankkeen tavoitteet. Hankkeen pääkoordinaattori Teppo Varttala Haaga-Heliasta ja yliopistopuolen koordinaattori Pasi Puranen Aalto-yliopistosta kertoivat hankkeen taustasta ja etenemisestä.
Riitta Pyykkö, Turun yliopisto
Seminaarin pääpuhujana toimi Turun yliopiston professori Riitta Pyykkö, joka kuvaili Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa ja kertoi vuonna 2017 tehdystä kielivarantoselvityksestä, josta KiVAKO-hankekin on saanut kipinää. Lopuksi esiteltiin hankkeessa tuotettavaa kielitarjontaa.
KiVAKO-hankkeessa tuotetaan verkkotarjontaa DigiCampukselle 11 kielessä. Osallistuvien korkeakoulujen (18 AMKia, 8 yliopistoa) opiskelijamäärillä mitattuna hankkeen tarjonta kattaa 82 % AMKien ja 95 % yliopistojen tutkinto-opiskelijoista. Tämän lisäksi hankkeessa tuotetaan innovatiivinen eTandem, joka integroi laajasti muita kuin suomalaistaustaisia opiskelijoita opiskeluun ja rikastuttaa monikielisellä oppimisella kielen ja kulttuurin opiskelua. Myös digipedagogiikka ottaa jättiharppauksia tekemisessä. Hanke pilotoi syksyllä 2019 opetusta kahdeksassa kielessä – 240 tarjolla olleeseen paikkaan ilmoittautui 692 opiskelijaa, joten kysyntää on.
KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille ilmoittautui lähes 700 osallistujaa. Kolme suosituinta kurssia olivat espanjan, italian ja saksan alkeista lähtevät opinnot. Kaikki pilottikurssit herättivät runsaasti kiinnostusta poikki korkeakoulukentän. Loka-joulukuussa toteutettavat kurssit muodostavatkin erinomaisen testilaboratorion valtakunnalliselle kieliopintojen yhteistarjonnalle.
Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen
kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää heti
kevätlukukaudella 2020 uusilla pilottiopintojaksoilla ja syksyllä 2020 tarjonta
laajenee entisestään. Jos nyt ei tärpännyt, lisää on luvassa!
Tervetuloa KiVAKO-hankkeen kaikille avoimeen seminaariin to
26.9.2019 klo 12.00-17.00. Seminaari järjestetään Haaga-Helian Pasilan kampuksella (Ratapihantie 13, 00520 Helsinki).
KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön
rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jonka puitteissa kehitetään
korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta
kehittämällä valtakunnallisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan
mukaisesti rakennetuista joustavista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle.
Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan
itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan
opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Väliseminaarissa
KiVAKO-hankkeessa työstettävä osakokonaisuudet esittäytyvät posterein ja
syksyllä 2019 pilotoitavien opintojaksojen esittelyin.
Seminaarin ohjelma (Auditorio, 1201, 1 krs.)
11.30-12.00 Ilmoittautuminen
12.00-12.15 Seminaarin avaus. Salla
Huttunen, johtaja, Haaga-Helia
12.15-12.30 Mikä KiVAKO? Teppo
Varttala ja Pasi Puranen, KiVAKO-hankekoordinaattorit
12.30-13.30 Suomen kielivarannon tila ja taso.
Riitta Pyykkö, professori, Turun yliopisto
13.30-14.30 Kahvitauko ja
posterinäyttelyyn tutustuminen
14.30-17.00 Hankeosallistujien kehittämishankkeiden esittelyjä
Ilmoittautuminen
Ilmoittautumaan
pääset tästä linkistä. Ilmoittauduthan
viimeistään ma 23.9. Seminaariin osallistuminen on ilmaista.
Portugalin kursseja on perinteisesti ollut Suomessa tarjolla verraten vähän, vaikka se on maailmankieli: portugalilla on yli 200 miljoonaa puhujaa, ja se on virallinen kieli yhdeksässä maassa ja yhdellä erityishallintoalueella (Macao). KiVAKO-projektissa pyritään tuomaan portugalin kielen opinnot laajemman yleisön ulottuville.
Photo: Marcello Casal Jr
Portugalilla on kaksi päävarianttia,
portugalinportugali ja brasilianportugali, jotka puhutun kielen alueella
poikkeavat huomattavastikin toisistaan (ääntäminen, sanasto, lauseoppi).
Kivako-projektissa tuotettavan kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle
mahdollisuus perehtyä jompaankumpaan tai molempiin, mutta pääpaino on
puhujamäärältään suuremmassa variantissa, brasilianportugalissa. Suomalaisten
jatkuvasti yleistyvä lähisukukielen espanjan osaaminen toimii taustatukena
portugalin opiskelulle.
Suomalaisten kontaktit portugalin
kieleen liittyvät usein eri maihin ja erilaisiin tavoitteisiin maasta riippuen.
Usein on kyse lomamatkasta Portugalin Algarveen tai Madeiralle. Etelä-Amerikan
jättiläisvaltioon Brasiliaan puolestaan matkustetaan useammin työhön liittyen,
vientikaupan hankkeissa. Afrikan Mosambik ja Angola puolestaan nousevat esiin
kehitysyhteistyöhankkeissa – todennäköisesti tulevaisuudessa myös
kauppakumppaneina.
Porto, Portugal – Photo by Nick Karvounis on Unsplash
Portugalinkielinen maailma on
monikasvoinen: sitä edustavat yhtä lailla portugalilainen fado kuin
brasilialainen Bossa Nova ja Forró, pyhiinvaellus Fátimaan kuin kukkauhri
Iemanjálle, meren jumalattarelle, sekä Azorien jylhät, tuliperäiset saaret
keskellä Atlanttia kuin kautta vuoden kuuman kostea Amazonian alue tai jatkuvan
katastrofaalisen kuivuuden koettelema Koillis-Brasilia. Yhdistävä tekijä on
portugalinkielisen maailman sijoittuminen vallitsevasti lämpimämmille
leveysasteille, tropiikkiin ja subtropiikkiin.
Yhdistävä tekijä on – roomalaiskatolilaisuuden lisäksi – myös portugalin
kieli, jonka portugalilaiset purjehtijat aikoinaan siirtomaita haaliessaan
veivät mukanaan maailmalle.
Rio de Janeiro, Brasil – Photo by Agustín Diaz on Unsplash
Portugalin ryhmässä on kolme tekijää,
kaksi brasilialaista ja yksi suomalainen opettaja. Tällä hetkellä
työskentelemme alkeiskurssin (3 op) parissa, tavoitteena saada se
pilotointivaiheeseen syksyllä 2019 Aalto-yliopistossa.
Korealaisen
populaarikulttuurin suosio on viime vuosina nostanut korean kielen opetuksen
kysynnän aivan uudelle tasolle, mutta vain harvassa suomalaisessa
korkeakoulussa on mahdollisuus opiskella koreaa. Kivako-projekti vastaa tähän
ongelmaan ja on osaltaan tukemassa kansallisen kielivarannon kehittymistä ja
alueellista tasa-arvoa.
Koreaa kirjoitetaan hangeul-nimisillä aakkosilla, jotka ryhmitellään tavuiksi. Ne oppii todella helposti! Kuva: Taru Salminen.
Koreasta tulee useimmille suomalaisille
ensimmäisenä mieleen varmasti Pohjois-Korea, ovathan sen edesottamukset
jatkuvasti esillä mediassa. Vähemmän tunnettua on se, että Suomessakin on
paljon eteläkorealaisen populaarikulttuurin harrastajia, jotka seuraavat
idoliensa elämää, käyvät konserteissa ulkomaita myöten jne. He katsovat myös
korealaisia draamasarjoja ja ovat paremmin perillä populaarikulttuurin
uusimmista suuntauksista kuin allekirjoittanut!
Tänäkin keväänä K-pop -sensaatio BTS
konsertoi Iso-Britanniassa ja Ranskassa, ja muutama opiskelijani on menossa
katsomaan heitä paikan päälle. Olen huomannut, että fanitausta vaikuttaa
erittäin myönteisesti opiskelumotivaatioon. Monet ovat myös kuulleet korean
kieltä jo aikaisemmin eli he tietävät, miltä se kuulostaa ja omaksuvat ehkä juuri
siksi ääntämyksen varsin nopeasti. Suurin osa on myös tutustunut korean kieleen
erilaisten nettisivustojen kautta. Yliopiston korean alkeiskurssit täyttyvät
aina niin vinhaa vauhtia, että kysyntää kielen opetukselle todella on. Siksi
Kivako-projekti osui juuri sopivaan aikaan. Sen puitteissa luodaan neljä kolmen
opintopisteen laajuista verkkokurssia alkeista jatkotasolle.
Korean kielen työryhmä poikkeaa muista
kielistä siinä, että se ei ole ryhmä vaan yhden ihmisen vastuulla, mikä
vaikuttaa työskentelyyn sekä positiivisesti että negatiivisesti. Hankaluutena
on se, että ideoitaan ei voi pallotella toisten opettajien kanssa. Hyvä puoli
taas on se, että on täysin vapaat kädet toteuttaa visioitaan. Olen aikoinaan
itse opiskellut koreaa englanninkielisten ja koreankielisten materiaalien
avulla ja miettinyt monta kertaa, että suomalaisille opiskelijoille sopisi
hieman erilainen lähestymistapa esim. kielioppiin, sillä sekä suomi että korea
ovat agglutinoivia kieliä. Suomalaisten
on siis hieman helpompi hahmottaa korean lauserakenteita kuin esim. englantia
äidinkielenään puhuvien.
Auttavastakin korean
kielen taidosta on takuulla hyötyä maassa matkaillessa, sillä englannin
kielellä on yhä vaikea pärjätä esim. ostoksilla ja taksissa. Pelkkä
koreankielisen tervehdyksen hallitseminen saa korealaiset huokailemaan
ihastuksesta ja kehumaan kielitaitoa. Verkko-opiskelumahdollisuus antaa
toivottavasti entistä useammalle kipinän opiskella korean kieltä ja jatkaa myöhemmin
opintoja vaikka Koreassa asti.
Soulissa uusi ja vanha elävät rinta rinnan. Etualalla Bukchon hanok -kylä, jossa voi ihailla perinteisiä hanok-taloja. Kuva: Taru Salminen.
Taru Salminen, Itä-Aasian tutkimus- ja
koulutuskeskus, Turun yliopisto
Chinese is the most widely spoken language in the
world. Today, there are about one-fifth of the entire world population speaking
Chinese as their native language. Studying Chinese would be the best way to open
the doors to many business opportunities. Besides China, Chinese is also spoken
in countries such as Malaysia, Thailand, Taiwan, Singapore, Indonesia, etc.
Therefore, it would be beneficial for you if you know the language.
A small town in the south of China
In Finland, Chinese is a growing language. There are
more than 10 Finnish universities and at least 20 adult education centres offering
Chinese courses through the year, however, the online Chinese teaching resources
are still limited. As a Chinese language teacher, I have been paying attention to
improve my students’ enthusiasm for learning Chinese. In recent years,
digitalization have rapidly become an important part of language teaching and
learning in higher education (HE) in Finland. Taking Aalto University as an
example, all our courses are in Moodle based learning environment. Teachers are
encouraged to apply blended learning and flipped learning strategies in
teaching; I have been aware the huge differences between the traditional
learning and blended learning. Through the digital environment, more students
are motivated and can make commitment to complete the course; moreover, they
study freely at their own pace.
The KiVAKO project supports this digitalization
development. The project aims to create new learning pathways for less widely studied languages like
Chinese in HE in Finland. Our goal is to improve more flexible, individual
study paths for our learners. The two-person Chinese team will design six
online courses (15 ECTS in total) from 0-A2 level for a large number of
students. All the courses should also provide the learners with the necessary
guidance and feedback. During the academic year, our priority is to acquire the
adequate digital skills to update pre-existing materials and implement new
technologies and virtual classroom applications.
Beijing University by Milla
In KiVAKO, many of teachers face quite similar challenges,
for example, the limited online resources; developers must identify and acquire
necessary skills of online software and tools; teachers transitioning to a new
role (new platform); novel technical solutions and pedagogical models for
online/blended learning. Particularly, in Chinese team, our biggest difficulty
is that we only have TWO developers; therefore, we have to agree on everything
and do everything together. On the other hand, in KiVAKO project, developers
share the same opportunities: testing new teaching tools, sharing best
practices and ensuring the transition from educators to facilitators and
co-learners.
Besides working on creating online courses, we also
put our effort to promote KiVAKO project all the time. Our final goal is to offer useful and
motivated online courses to our future learners. Next month, in June, Chinese 1
(3 ECTS) and Chinese Characters 1 (2 ECTS) courses should be ready in
Digicampus and they will be piloted this autumn term. In addition, Chinese 2 (3
ECTS) and Chinese Characters 2 (2 ECTS) should be completed at the beginning of
January 2020; In June 2020, the last two courses: Chinese 3 (3 ECTS) and
Chinese Characters 3 (2 ECTS) will be finalized and ready in Digicampus.
Overall, the KiVAKO project offers the new digital
pedagogy that is important to develop the online Chinese education in Finland. Moreover,
the project can improve teaching time management and bring learners more flexibility.
KiVAKO Chinese subproject group: Jinhua Cheng, Aalto Hai Guo, Haaga-Helia
“DSC04090” by mikeheth is licensed under CC BY-ND 2.0
Venäjä kuuluu maailman puhutuimpiin kieliin, ja naapurikielen osaamisesta
on suomalaisessa työelämässä hyötyä useilla eri aloilla. Venäjää
opiskellaan tällä hetkellä toisella
asteella valitettavan vähän. Monet opiskelijat
kiinnostuvatkin venäjän kielestä vasta korkeakouluvaiheessa ja haluavat
aloittaa kielen opinnot. Kaikissa korkeakouluissa venäjän kieltä ei
valitettavasti kuitenkaan tarjota. Lisäksi kielen opiskelu jää monilla usein
vain alkeisiin, mikä ei vielä riitä pärjäämiseen työelämän kielenkäyttötilanteissa.
Yhtenä syynä tuohon on tarjonnan suppeus: monet korkeakoulut järjestävät kyllä
venäjän perusteiden opetusta, mutta ylemmän tason venäjän kielen kursseja ei
juuri voida toteuttaa.
Venäjän kielen KiVAKO-osahankkeessa luodaan DigiCampukseen viiden opintojakson yhteensä 15 opintopisteen mittainen opintopolku. Opinnot lähtevät liikkeelle aivan kielen perusteista, ja viiden moduulin jälkeen osaamistavoite on eurooppalaisen viitekehyksen taso A2.2. Ensimmäinen moduuli lähtee liikkeelle alkeistasolta, koska yksi KiVAKO-hankkeen tavoitteista on kielenopiskelumahdollisuuksien alueellisen tasa-arvon lisääminen: nyt opiskelija voi ryhtyä opiskelemaan venäjää, vaikka kieltä ei kotikorkeakoulussa tarjottaisikaan. Ennen kaikkea pyrimme kuitenkin vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden ammatillisiin kielitaitotarpeisiin ja haluamme tarjota venäjän kielen perussanastoa ja viestintätaitoja kohentavia moduuleita, jotka valmistavat opiskelijoita jatkossa ylemmän tason venäjän kielen kursseille.
Osahankkeen työryhmä
Venäjän osahankkeessa on mukana joukko osaavia opettajia, joilla on
yhteenlaskettuna satojen vuosien kokemus venäjän kielen opettamisesta, kuten
huvittuneina itse totesimme. Hankkeeseen osallistuu venäjän opettajia 11 suomalaisesta korkeakoulusta. Vaikka osa
amk-opettajista onkin tehnyt keskenään hanketyötä, emme muista, että
yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen venäjän kielen opettajille
olisi aiemmin tarjottu näin laajaa mahdollisuutta työskennellä yhdessä. Onkin
ollut ilo tavata kollegoja muista korkeakouluista ja jakaa ajatuksia venäjän
opettamiseen liittyvistä kysymyksistä. Erityisen mielenkiintoista on ollut
huomata, että venäjän opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet samanlaisia
ilmiöitä, esimerkiksi että perusteiden jälkeen ei ole mahdollisuutta tarjota
niveltason kursseja, jotka valmistavat korkeamman tason alakohtaisille
kursseille. Haluamme myös mainita erikseen, miten mutkattomasti äidinkielisten
ja suomalaissyntyisten opettajien yhteistyö on ryhmässä sujunut. Jaamme yhdessä
näkemyksen siitä, että suullinen osaaminen on tärkeä osa kielitaitoa, ja sitä
tulee siksi saada ohjatusti harjoitella myös nyt suunnitelluissa opinnoissa.
Olemme työskennelleet venäjän osahankeryhmäläisten kesken sekä etänä että
kasvotusten. Helmikuussa kokoonnuimme joukolla Jyväskylään työstämään
pedagogista käsikirjoitustamme ja suunnittelemaan tulevaa työskentelyä.
Ryhmämme on huomannut, mikä on
kasvokkain tapahtuvan yhteisen työn merkitys. Yhteiset suunnitteluhetket ovat
olleet projektin etenemisen kannalta hedelmällisiä ja tehokkaita. Seuraavan
kerran kokoonnumme toukokuussa yhden oman päivän verran koko hankkeen työseminaarin yhteydessä.
Всё будет хорошо
Hyvästä yhteistyöhengestä huolimatta kaikki ei ole aina sujunut kuin
tanssi. Suunnitelmat ovat menneet pariin otteeseen uusiksi, mikä on välillä
koetellut ryhmäläisten hermoja. Ryhmän lopullinen kokoonpanokin selvisi
verkkaisesti, mikä on hiukan hidastanut työskentelyä. Venäjää kuvaillaan maana
joskus leikkisästi sanonnalla ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”.
Päteekö tämä myös hankkeeseemme? Tuskinpa sentään, mutta ainakin teemme yhdessä
kaikkemme sen eteen, että kaikki järjestyisi, ja voisimme haasteista huolimatta
tuottaa laadukkaita venäjän opintojaksoja Suomen korkeakouluopiskelijoille.
Tällä hetkellä keskitymme erityisesti saamaan kolmen opintopisteen
opintojaksot 1 ja 3 valmiiksi, jotta ne olisivat pilotoitavissa syksyllä 2019.
Ensi syksyn pilottiopetuksen järjestävät Lahden ammattikorkeakoulu (opintojakso
1) ja Vaasan yliopisto (opintojakso 3). Kun kaikki 15 opintopistettä alkavat
olla valmiina ja seuraavan vuoden resurssimme ovat selvät, ryhdymme
mahdollisuuksien mukaan työstämään alkuperäisen suunnitelmamme mukaista
B1-tason kurssia, työelämän venäjän perusteita.
Viittomakieli – tai viittomakielet –
ovat merkittävä kieliryhmä joukossamme. Pääsääntöisesti kuuloaistin kautta
kommunikoiville näköaistiin pohjautuvat viittomakielet voivat tuntua alkuun
haastavilta ja jännittäviltäkin. KiVAKO-hanke lisää osaltaan ymmärrystä
viittomakielten moninaisuudesta, ilmaisukyvystä, laajuudesta sekä merkityksestä
yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta.
Suomen
viittomakielisessä yhteisössä käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista
viittomakieltä. Viittomakielisiä äidinkielenään tai ensikielenään käyttää
arviolta 4000–5000 kuuroa
ja huononkuuloista ja 6000–9000 kuulevaa, joita kutsutaan CODAksi (Child of Deaf Adults). CODA
tarkoittaa viittomakielisten perheiden kuulevia lapsia.
Viittomakielisessä
yhteisössä suurin osa käyttää suomalaista viittomakieltä. Suomenruotsalainen
viittomakieli on Unescon kriteerin mukaan luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi
kieleksi Suomessa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävää henkilöä on vain
noin 90. Kuulevat ihmiset käyttävät viittomakieltä myös
harrastuksekseen tai omaksi ilokseen vieraana kielenä. Monet ihmiset luulevat,
että viittomakieli on kansainvälinen kieli, mutta sitä se ei ole. Pelkästään
Euroopan unionin alueella viitotaan 31 eri viittomakieltä.
Viittomakielen osaaminen lisää
yhdenvertaisuutta
Suomen
viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa suositellaan, että sosiaali- ja
terveydenhuoltoalojen henkilöstön koulutukseen on lisättävä tietoa kuuroudesta,
viittomakielestä sekä viittomakielisen yhteisön kulttuurista.
Viittomakielilain
tavoitteena puolestaan on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään
viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla
kielellään. Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen
21. artikla suojaa viittomakielisten sanan- ja mielipiteenvapautta ja
tiedonsaantia hyväksymällä heidän valitsemansa vuorovaikutustavan viralliseksi
asiointiviestinnäksi.
Suomalaista
viittomakieltä opiskeltuaan eri alojen opiskelijat osaavat käyttää
asiakasryhmän kieli- ja kulttuuritaustaisia vuorovaikutustapoja ja pystyvät
tarjoamaan palveluja tasavertaisesti muiden asiakasryhmien kanssa.
Näköaisti
pääkanavana myös opetuksessa
Vieraana
kielenä viittomakieltä opiskelevat ovat tottuneet opiskelemaan muita kieliä vahvasti
kuulon avulla. Viittomakieltä opiskellessa pitää harjoitella näköaistin käyttöä
kuuloaistin sijaan. Viittomakielen kielenopetuksen alkuvaiheessa opiskelijoita
ohjataan käyttämään näköaistia ja hahmottamaan viittomakielen rakenteita
kolmiulotteisesti. Opiskelijoiden on opittava näkemään maailmaa visuaalisesti. Viittomakieliset
näkevät maailmaa laaja-alaisesti näön avulla ja havaitsevat
yksityiskohtaisesti, miten ihmiset kehoillaan viestivät ja miten ympäristössä
käyttäydytään. Kommunikointi viittomakielellä perustuu katsekontaktiin.
Viittomakielen
opetuksessa pitää ottaa huomioon erilaisia asioita. Webkameran
välityksellä opettamisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi se, missä kulmassa
kameralle viittoo. On tärkeää, että opiskelija pystyy hahmottamaan viittoman
artikulaation, liikkeen, paikan ja orientaation sekä ilmeet ja eleet.
Liveopetuksessa viittomien hahmottaminen on joillekin helpompaa verrattuna
webkameran välityksellä oppimiseen. Siksi opiskelijat saavat ohjausta
viittomakielen omaksumiseen siten, että he pystyvät harjoittelemaan näköaistin
avulla oppimista.
Moodlen
collaborate-etäopetustila
pohjautuu nimenomaan auditiivisesti tapahtuvaan opetustilaan, jossa ei ole
huomioitu sitä, että opiskelijat saisivat kameransa päälle ja näkisivät
toistensa viittomista. Adobe Connect ympäristössä tämä toimii paremmin. Moodlen
oppimisaktiviteetit ovat enimmäkseen rakennettu äänenpohjaisten tehtävien
pohjalta, mutta osa niistä voidaan kehittää visuaalisiksi
oppimisaktiviteeteiksi.
Viittomakieli
mukana KiVAKOssa
Suomalaisen
viittomakielen kurssin tarjoaminen KiVAKO-hankkeessa
tukee kommunikaatiomahdollisuuksia ja edistää yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta. KiVAKO-hankkeessa on tarkoitus myös kehittää
viittomakielen verkko-opetusmateriaaleja.
Uuden
digipedagogiikan kehittäminen KiVAKO-hankkeen
kautta on todella tärkeää, jotta saamme kehitettyä alan verkko-opetusta.
Opetussovellukset pohjautuvat usein auditiivisiin menetelmiin, joten on tärkeää
saada kehitettyä sovelluksia, jotka voivat soveltua videomateriaaleihin.