Portugalin kursseja on perinteisesti ollut Suomessa tarjolla verraten vähän, vaikka se on maailmankieli: portugalilla on yli 200 miljoonaa puhujaa, ja se on virallinen kieli yhdeksässä maassa ja yhdellä erityishallintoalueella (Macao). KiVAKO-projektissa pyritään tuomaan portugalin kielen opinnot laajemman yleisön ulottuville.

Portugalilla on kaksi päävarianttia, portugalinportugali ja brasilianportugali, jotka puhutun kielen alueella poikkeavat huomattavastikin toisistaan (ääntäminen, sanasto, lauseoppi). Kivako-projektissa tuotettavan kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä jompaankumpaan tai molempiin, mutta pääpaino on puhujamäärältään suuremmassa variantissa, brasilianportugalissa. Suomalaisten jatkuvasti yleistyvä lähisukukielen espanjan osaaminen toimii taustatukena portugalin opiskelulle.

Suomalaisten kontaktit portugalin kieleen liittyvät usein eri maihin ja erilaisiin tavoitteisiin maasta riippuen. Usein on kyse lomamatkasta Portugalin Algarveen tai Madeiralle. Etelä-Amerikan jättiläisvaltioon Brasiliaan puolestaan matkustetaan useammin työhön liittyen, vientikaupan hankkeissa. Afrikan Mosambik ja Angola puolestaan nousevat esiin kehitysyhteistyöhankkeissa – todennäköisesti tulevaisuudessa myös kauppakumppaneina.

Portugalinkielinen maailma on monikasvoinen: sitä edustavat yhtä lailla portugalilainen fado kuin brasilialainen Bossa Nova ja Forró, pyhiinvaellus Fátimaan kuin kukkauhri Iemanjálle, meren jumalattarelle, sekä Azorien jylhät, tuliperäiset saaret keskellä Atlanttia kuin kautta vuoden kuuman kostea Amazonian alue tai jatkuvan katastrofaalisen kuivuuden koettelema Koillis-Brasilia. Yhdistävä tekijä on portugalinkielisen maailman sijoittuminen vallitsevasti lämpimämmille leveysasteille, tropiikkiin ja subtropiikkiin.  Yhdistävä tekijä on – roomalaiskatolilaisuuden lisäksi – myös portugalin kieli, jonka portugalilaiset purjehtijat aikoinaan siirtomaita haaliessaan veivät mukanaan maailmalle. 

Portugalin ryhmässä on kolme tekijää, kaksi brasilialaista ja yksi suomalainen opettaja. Tällä hetkellä työskentelemme alkeiskurssin (3 op) parissa, tavoitteena saada se pilotointivaiheeseen syksyllä 2019 Aalto-yliopistossa. 

Kivakon portugalin tiimi:

Gabriela Barco, Aalto
Ilpo Kempas, SeAMK
Nathalia Pinto, HAMK

Korealaisen populaarikulttuurin suosio on viime vuosina nostanut korean kielen opetuksen kysynnän aivan uudelle tasolle, mutta vain harvassa suomalaisessa korkeakoulussa on mahdollisuus opiskella koreaa. Kivako-projekti vastaa tähän ongelmaan ja on osaltaan tukemassa kansallisen kielivarannon kehittymistä ja alueellista tasa-arvoa.

Koreasta tulee useimmille suomalaisille ensimmäisenä mieleen varmasti Pohjois-Korea, ovathan sen edesottamukset jatkuvasti esillä mediassa. Vähemmän tunnettua on se, että Suomessakin on paljon eteläkorealaisen populaarikulttuurin harrastajia, jotka seuraavat idoliensa elämää, käyvät konserteissa ulkomaita myöten jne. He katsovat myös korealaisia draamasarjoja ja ovat paremmin perillä populaarikulttuurin uusimmista suuntauksista kuin allekirjoittanut!

Tänäkin keväänä K-pop -sensaatio BTS konsertoi Iso-Britanniassa ja Ranskassa, ja muutama opiskelijani on menossa katsomaan heitä paikan päälle. Olen huomannut, että fanitausta vaikuttaa erittäin myönteisesti opiskelumotivaatioon. Monet ovat myös kuulleet korean kieltä jo aikaisemmin eli he tietävät, miltä se kuulostaa ja omaksuvat ehkä juuri siksi ääntämyksen varsin nopeasti. Suurin osa on myös tutustunut korean kieleen erilaisten nettisivustojen kautta. Yliopiston korean alkeiskurssit täyttyvät aina niin vinhaa vauhtia, että kysyntää kielen opetukselle todella on. Siksi Kivako-projekti osui juuri sopivaan aikaan. Sen puitteissa luodaan neljä kolmen opintopisteen laajuista verkkokurssia alkeista jatkotasolle.

Korean kielen työryhmä poikkeaa muista kielistä siinä, että se ei ole ryhmä vaan yhden ihmisen vastuulla, mikä vaikuttaa työskentelyyn sekä positiivisesti että negatiivisesti. Hankaluutena on se, että ideoitaan ei voi pallotella toisten opettajien kanssa. Hyvä puoli taas on se, että on täysin vapaat kädet toteuttaa visioitaan. Olen aikoinaan itse opiskellut koreaa englanninkielisten ja koreankielisten materiaalien avulla ja miettinyt monta kertaa, että suomalaisille opiskelijoille sopisi hieman erilainen lähestymistapa esim. kielioppiin, sillä sekä suomi että korea ovat agglutinoivia kieliä. Suomalaisten on siis hieman helpompi hahmottaa korean lauserakenteita kuin esim. englantia äidinkielenään puhuvien.

Auttavastakin korean kielen taidosta on takuulla hyötyä maassa matkaillessa, sillä englannin kielellä on yhä vaikea pärjätä esim. ostoksilla ja taksissa. Pelkkä koreankielisen tervehdyksen hallitseminen saa korealaiset huokailemaan ihastuksesta ja kehumaan kielitaitoa. Verkko-opiskelumahdollisuus antaa toivottavasti entistä useammalle kipinän opiskella korean kieltä ja jatkaa myöhemmin opintoja vaikka Koreassa asti.

Taru Salminen, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto

Chinese is the most widely spoken language in the world. Today, there are about one-fifth of the entire world population speaking Chinese as their native language. Studying Chinese would be the best way to open the doors to many business opportunities. Besides China, Chinese is also spoken in countries such as Malaysia, Thailand, Taiwan, Singapore, Indonesia, etc. Therefore, it would be beneficial for you if you know the language.

In Finland, Chinese is a growing language. There are more than 10 Finnish universities and at least 20 adult education centres offering Chinese courses through the year, however, the online Chinese teaching resources are still limited. As a Chinese language teacher, I have been paying attention to improve my students’ enthusiasm for learning Chinese. In recent years, digitalization have rapidly become an important part of language teaching and learning in higher education (HE) in Finland. Taking Aalto University as an example, all our courses are in Moodle based learning environment. Teachers are encouraged to apply blended learning and flipped learning strategies in teaching; I have been aware the huge differences between the traditional learning and blended learning. Through the digital environment, more students are motivated and can make commitment to complete the course; moreover, they study freely at their own pace.

The KiVAKO project supports this digitalization development. The project aims to create new learning pathways for less widely studied languages like Chinese in HE in Finland. Our goal is to improve more flexible, individual study paths for our learners. The two-person Chinese team will design six online courses (15 ECTS in total) from 0-A2 level for a large number of students. All the courses should also provide the learners with the necessary guidance and feedback. During the academic year, our priority is to acquire the adequate digital skills to update pre-existing materials and implement new technologies and virtual classroom applications.

In KiVAKO, many of teachers face quite similar challenges, for example, the limited online resources; developers must identify and acquire necessary skills of online software and tools; teachers transitioning to a new role (new platform); novel technical solutions and pedagogical models for online/blended learning. Particularly, in Chinese team, our biggest difficulty is that we only have TWO developers; therefore, we have to agree on everything and do everything together. On the other hand, in KiVAKO project, developers share the same opportunities: testing new teaching tools, sharing best practices and ensuring the transition from educators to facilitators and co-learners.

Besides working on creating online courses, we also put our effort to promote KiVAKO project all the time.  Our final goal is to offer useful and motivated online courses to our future learners. Next month, in June, Chinese 1 (3 ECTS) and Chinese Characters 1 (2 ECTS) courses should be ready in Digicampus and they will be piloted this autumn term. In addition, Chinese 2 (3 ECTS) and Chinese Characters 2 (2 ECTS) should be completed at the beginning of January 2020; In June 2020, the last two courses: Chinese 3 (3 ECTS) and Chinese Characters 3 (2 ECTS) will be finalized and ready in Digicampus.  

Overall, the KiVAKO project offers the new digital pedagogy that is important to develop the online Chinese education in Finland. Moreover, the project can improve teaching time management and bring learners more flexibility.

KiVAKO Chinese subproject group:
Jinhua Cheng, Aalto
Hai Guo, Haaga-Helia

Venäjä kuuluu maailman puhutuimpiin kieliin, ja naapurikielen osaamisesta on suomalaisessa työelämässä hyötyä useilla eri aloilla. Venäjää opiskellaan  tällä hetkellä toisella asteella valitettavan vähän. Monet opiskelijat  kiinnostuvatkin venäjän kielestä vasta korkeakouluvaiheessa ja haluavat aloittaa kielen opinnot. Kaikissa korkeakouluissa venäjän kieltä ei valitettavasti kuitenkaan tarjota. Lisäksi kielen opiskelu jää monilla usein vain alkeisiin, mikä ei vielä riitä pärjäämiseen työelämän kielenkäyttötilanteissa. Yhtenä syynä tuohon on tarjonnan suppeus: monet korkeakoulut järjestävät kyllä venäjän perusteiden opetusta, mutta ylemmän tason venäjän kielen kursseja ei juuri voida toteuttaa.

Venäjän kielen KiVAKO-osahankkeessa luodaan DigiCampukseen viiden opintojakson yhteensä 15 opintopisteen mittainen opintopolku. Opinnot lähtevät liikkeelle aivan kielen perusteista, ja viiden moduulin jälkeen osaamistavoite on eurooppalaisen viitekehyksen taso A2.2. Ensimmäinen moduuli lähtee liikkeelle alkeistasolta, koska yksi KiVAKO-hankkeen tavoitteista on kielenopiskelumahdollisuuksien alueellisen tasa-arvon lisääminen: nyt opiskelija voi ryhtyä opiskelemaan venäjää, vaikka kieltä ei kotikorkeakoulussa tarjottaisikaan. Ennen kaikkea pyrimme kuitenkin vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden ammatillisiin kielitaitotarpeisiin ja haluamme tarjota venäjän kielen perussanastoa ja viestintätaitoja kohentavia moduuleita, jotka valmistavat opiskelijoita jatkossa ylemmän tason venäjän kielen kursseille.

Osahankkeen työryhmä

Venäjän osahankkeessa on mukana joukko osaavia opettajia, joilla on yhteenlaskettuna satojen vuosien kokemus venäjän kielen opettamisesta, kuten huvittuneina itse totesimme. Hankkeeseen osallistuu venäjän opettajia 11 suomalaisesta korkeakoulusta. Vaikka osa amk-opettajista onkin tehnyt keskenään hanketyötä, emme muista, että yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen venäjän kielen opettajille olisi aiemmin tarjottu näin laajaa mahdollisuutta työskennellä yhdessä. Onkin ollut ilo tavata kollegoja muista korkeakouluista ja jakaa ajatuksia venäjän opettamiseen liittyvistä kysymyksistä. Erityisen mielenkiintoista on ollut huomata, että venäjän opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet samanlaisia ilmiöitä, esimerkiksi että perusteiden jälkeen ei ole mahdollisuutta tarjota niveltason kursseja, jotka valmistavat korkeamman tason alakohtaisille kursseille. Haluamme myös mainita erikseen, miten mutkattomasti äidinkielisten ja suomalaissyntyisten opettajien yhteistyö on ryhmässä sujunut. Jaamme yhdessä näkemyksen siitä, että suullinen osaaminen on tärkeä osa kielitaitoa, ja sitä tulee siksi saada ohjatusti harjoitella myös nyt suunnitelluissa opinnoissa.

Olemme työskennelleet venäjän osahankeryhmäläisten kesken sekä etänä että kasvotusten. Helmikuussa kokoonnuimme joukolla Jyväskylään työstämään pedagogista käsikirjoitustamme ja suunnittelemaan tulevaa työskentelyä. Ryhmämme on huomannut,  mikä on kasvokkain tapahtuvan yhteisen työn merkitys. Yhteiset suunnitteluhetket ovat olleet projektin etenemisen kannalta hedelmällisiä ja tehokkaita. Seuraavan kerran kokoonnumme toukokuussa yhden oman päivän verran  koko hankkeen työseminaarin yhteydessä.

Всё будет хорошо

Hyvästä yhteistyöhengestä huolimatta kaikki ei ole aina sujunut kuin tanssi. Suunnitelmat ovat menneet pariin otteeseen uusiksi, mikä on välillä koetellut ryhmäläisten hermoja. Ryhmän lopullinen kokoonpanokin selvisi verkkaisesti, mikä on hiukan hidastanut työskentelyä. Venäjää kuvaillaan maana joskus leikkisästi sanonnalla ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”. Päteekö tämä myös hankkeeseemme? Tuskinpa sentään, mutta ainakin teemme yhdessä kaikkemme sen eteen, että kaikki järjestyisi, ja voisimme haasteista huolimatta tuottaa laadukkaita venäjän opintojaksoja Suomen korkeakouluopiskelijoille.

Tällä hetkellä keskitymme erityisesti saamaan kolmen opintopisteen opintojaksot 1 ja 3 valmiiksi, jotta ne olisivat pilotoitavissa syksyllä 2019. Ensi syksyn pilottiopetuksen järjestävät Lahden ammattikorkeakoulu (opintojakso 1) ja Vaasan yliopisto (opintojakso 3). Kun kaikki 15 opintopistettä alkavat olla valmiina ja seuraavan vuoden resurssimme ovat selvät, ryhdymme mahdollisuuksien mukaan työstämään alkuperäisen suunnitelmamme mukaista B1-tason kurssia, työelämän venäjän perusteita.

Riitta Hyttinen (Karelia AMK)
Sanna Kyyhkynen (LAMK)

Viittomakieli – tai viittomakielet – ovat merkittävä kieliryhmä joukossamme. Pääsääntöisesti kuuloaistin kautta kommunikoiville näköaistiin pohjautuvat viittomakielet voivat tuntua alkuun haastavilta ja jännittäviltäkin. KiVAKO-hanke lisää osaltaan ymmärrystä viittomakielten moninaisuudesta, ilmaisukyvystä, laajuudesta sekä merkityksestä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta.

Suomen viittomakielisessä yhteisössä käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielisiä äidinkielenään tai ensikielenään käyttää arviolta 4000–5000 kuuroa ja huononkuuloista ja 6000–9000 kuulevaa, joita kutsutaan CODAksi (Child of Deaf Adults). CODA tarkoittaa viittomakielisten perheiden kuulevia lapsia.

Viittomakielisessä yhteisössä suurin osa käyttää suomalaista viittomakieltä. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteerin mukaan luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi kieleksi Suomessa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävää henkilöä on vain noin 90. Kuulevat ihmiset käyttävät viittomakieltä myös harrastuksekseen tai omaksi ilokseen vieraana kielenä. Monet ihmiset luulevat, että viittomakieli on kansainvälinen kieli, mutta sitä se ei ole. Pelkästään Euroopan unionin alueella viitotaan 31 eri viittomakieltä.

Viittomakielen osaaminen lisää yhdenvertaisuutta

Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa suositellaan, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen henkilöstön koulutukseen on lisättävä tietoa kuuroudesta, viittomakielestä sekä viittomakielisen yhteisön kulttuurista.

Viittomakielilain tavoitteena puolestaan on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 21. artikla suojaa viittomakielisten sanan- ja mielipiteenvapautta ja tiedonsaantia hyväksymällä heidän valitsemansa vuorovaikutustavan viralliseksi asiointiviestinnäksi. 

Suomalaista viittomakieltä opiskeltuaan eri alojen opiskelijat osaavat käyttää asiakasryhmän kieli- ja kulttuuritaustaisia vuorovaikutustapoja ja pystyvät tarjoamaan palveluja tasavertaisesti muiden asiakasryhmien kanssa.  

Näköaisti pääkanavana myös opetuksessa

Vieraana kielenä viittomakieltä opiskelevat ovat tottuneet opiskelemaan muita kieliä vahvasti kuulon avulla. Viittomakieltä opiskellessa pitää harjoitella näköaistin käyttöä kuuloaistin sijaan. Viittomakielen kielenopetuksen alkuvaiheessa opiskelijoita ohjataan käyttämään näköaistia ja hahmottamaan viittomakielen rakenteita kolmiulotteisesti. Opiskelijoiden on opittava näkemään maailmaa visuaalisesti. Viittomakieliset näkevät maailmaa laaja-alaisesti näön avulla ja havaitsevat yksityiskohtaisesti, miten ihmiset kehoillaan viestivät ja miten ympäristössä käyttäydytään. Kommunikointi viittomakielellä perustuu katsekontaktiin. 

Viittomakielen opetuksessa pitää ottaa huomioon erilaisia asioita. Webkameran välityksellä opettamisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi se, missä kulmassa kameralle viittoo. On tärkeää, että opiskelija pystyy hahmottamaan viittoman artikulaation, liikkeen, paikan ja orientaation sekä ilmeet ja eleet. Liveopetuksessa viittomien hahmottaminen on joillekin helpompaa verrattuna webkameran välityksellä oppimiseen. Siksi opiskelijat saavat ohjausta viittomakielen omaksumiseen siten, että he pystyvät harjoittelemaan näköaistin avulla oppimista.

Moodlen collaborate-etäopetustila pohjautuu nimenomaan auditiivisesti tapahtuvaan opetustilaan, jossa ei ole huomioitu sitä, että opiskelijat saisivat kameransa päälle ja näkisivät toistensa viittomista. Adobe Connect ympäristössä tämä toimii paremmin. Moodlen oppimisaktiviteetit ovat enimmäkseen rakennettu äänenpohjaisten tehtävien pohjalta, mutta osa niistä voidaan kehittää visuaalisiksi oppimisaktiviteeteiksi.  

Viittomakieli mukana KiVAKOssa

Suomalaisen viittomakielen kurssin tarjoaminen KiVAKO-hankkeessa tukee kommunikaatiomahdollisuuksia ja edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. KiVAKO-hankkeessa on tarkoitus myös kehittää viittomakielen verkko-opetusmateriaaleja.

Uuden digipedagogiikan kehittäminen KiVAKO-hankkeen kautta on todella tärkeää, jotta saamme kehitettyä alan verkko-opetusta. Opetussovellukset pohjautuvat usein auditiivisiin menetelmiin, joten on tärkeää saada kehitettyä sovelluksia, jotka voivat soveltua videomateriaaleihin. 

Linkit: 

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk15/Viittomakielten_kielipoliittinen_ohjelma.pdf

Tietoa viittomakielestä: 
https://edl.ecml.at/Facts/FAQsonsignlanguage/tabid/2741/language/Default.aspx

YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus:
https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf

Teksti: Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielen lehtorit Hely Korte ja Tiina Saarijärvi-Kivelä

Iänikuiseen muna vai kana -kysymykseen japanin kielen opiskelussa on helppo vastaus. Kaikki alkaa kanoista, nimittäin kana-tavumerkeistä, joita on kahdenlaisia, nykykielessä 46 erilaista kummassakin merkistössä. Muun kielenopiskelun ohessa untuvikko japanin opiskelija sukeltaa ensin kanaviidakkoon. Kirjoitusmerkit muodostavatkin kielen suurimman haasteen, sillä kana-tavumerkit ovat vain alkusoittoa. Sanaston ja rakenteiden ohella opiskellaan jatkuvasti myös kiinalaisperäisiä kanji–merkkejä, joita on kymmeniä tuhansia, mutta niistä 2136 kappaletta pidetään “jokapäiväisinä” merkkeinä, jotka olisi hyvä hallita. Yhdellä merkillä on japanilais- ja kiinalaisperäinen ääntämystapa, tavallisesti useampia, jotka puolestaan tulee opiskella sanakohtaisesti erikseen ulkoa.

Miksi japanin kieli on ollut monimutkaisesta kirjoitusjärjestelmästä huolimatta tasaisen suosittua jo vuosikymmenten ajan? Yksinkertainen vastaus on kielen tietynlainen hauskuus (merkistön, rakenteen ja sanaston osalta) sekä merkkien tuottama haaste, jonka monet ottavat mielellään vastaan. Lisäksi Japanin kulttuurin ja taiteen eri muodot, perinteiset ja modernit, ovat saaneet suomalaiset kiinnostuneeksi saarivaltiosta ja sen kielestä jo pitkän aikaa.

Japanin kielen suosiosta huolimatta sitä opetetaan eri oppilaitoksissa opiskelijoiden toiveita suppeampia kokonaisuuksia, eivätkä läheskään kaikki halukkaat tavallisesti mahdu kursseille. Useissa oppilaitoksissa kieltä ei voi edes opiskella, joten tarjonta ei monessa mielessä vastaa kysyntää. Onkin hienoa ja tarpeellista, että japani on mukana KiVAKO-hankkeessa, vieläpä niin, että ensimmäisen kurssimme pilotointi osuu Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoteen! Hankkeen myötä minitiimimme toivookin, että kieli saadaan tarjolle oppilaitoksiin, joissa sitä ei ole aiemmin ollut tarjolla sekä toisaalta luodaan mahdollisuus järjestää rinnakkaisryhmiä oppilaitoksissa, jossa japania ennestään opetetaan. Verkkokurssista ei ole korvaamaan lähiopetusta, mutta se on merkittävä ja tarpeellinen monimuoto-opetuksen osio. Jos toteutuksessa opettaja voi olla läsnä verkossakin (kasvokkain), verkko-opetus on erinomainen parannus tilanteeseen, jossa tarjotaan ei-oota.

Lähtölaukaus ja yleisiä linjauksia

KiVAKO-hankkeessa aloitimme japanin osahankkeen kahden japanin kielen tuntiopettajan pienryhmänä, mutta ryhmäämme on tässä kuussa liittymässä vielä yksi kielen tuntiopettaja (Tytti Tuomi, Aalto-yliopisto). Toistaiseksi kahden hengen ryhmänä lähdimme liikkeelle vertailemalla menneitä ja yhä käynnissä olevia kursseja, käyttämiämme opetusmenetelmiä ja erityisesti verkkokokemuksia. Onneksi kävi nopeasti ilmi, että olemme samoilla linjoilla kaikesta keskeisestä.

Olemme hankkeen myötä toteuttamassa neljä kolmen opintopisteen kokonaisuutta (yhteensä 12 op), joista ensimmäinen pilotoidaan syksyllä 2019, ja toinen heti perään keväällä 2020. Kielen opiskelu kurssilla aloitetaan aivan alkeista, eli aiempaa osaamista ei vaadita. Olemme aloittaneet työskentelyn hahmottamalla sisällöt, jotka mahtuvat ja ovat tarpeen alkeissa kuhunkin kolmen opintopisteen kokonaisuuteen. Tuotamme hankkeessa kaiken materiaalin itse, myös koska japanin kielen oppikirjat ovat kalliita ja niitä on jopa vaikea saada käsiin suomalaisista kirjakaupoista (tilaukset tulee tehdä jopa puoli vuotta etukäteen).

Pyrimme hyödyntämään kaiken mahdollisen materiaalin, jota olemme jo tehneet aiemmille kursseillemme, ja käytämme myös materiaalia yleisesti käytettävissä olevilta hyväksi havaituilta sivustoilta. Turhan ja päällekkäisen työn välttämiseen kannattaa käyttää aikaa! Materiaalin perkaamisen ohella hiomme yhä pedagogisen käsikirjoituksen yksityiskohtia. Toimiva ja looginen rakenne on kurssin onnistumisen kannalta merkittävää niin opiskelijan kuin opettajankin näkökulmasta.

Pää pilvissä, jalat tukevasti pedagogiikassa

Monipuolisen ja toimivan kurssisisällön tuottamisen nimissä olemme tutustuneet erilaisiin työkaluihin, erityisesti H5P-työkalun tarjoamiin moninaisiin mahdollisuuksiin. Yritämme pyristellä eroon oppikirjojen luomasta raamista ja mahdollisuuksien mukaan kehittää innovatiivisia tapoja esitellä ja harjoituttaa kirjoitusmerkkejä, sanastoa ja kielioppirakenteita.

Kirjan sivuilta irtautuminen on joskus osoittautunut ongelmalliseksi, sillä järjestys ja tavat, jossa asiat esitellään tavallisimmin käytetyissä oppikirjoissa, kummittelevat mielessä. Yritämme kuitenkin pitää mahdollisuuksien mukaan silmät ja mielet avoinna, sillä mahdollisuudethan ovat tietyllä tavalla rajattomat. Tarkoituksena ei ole toki missään mielessä hylätä vanhoja hyviä käytänteitä, vaan haastaa menneisyydessä ongelmallisiksi koettuja osa-alueita uusin välinein.

Japanin osahankeryhmä on tavannut kasvokkain vasta kaksi kertaa, mutta sillä välin olemme pitäneet yhteyttä sähköisesti. Seuraava askel on alkaa systemaattisesti täyttää DigiCampukseen viimeisteltyä kurssia. Tällä hetkellä materiaalia on melko jäsentymättömänä Moodlen omalla hiekkalaatikollamme, mutta lähdemme pian poimimaan sieltä timantit päältä ja lisäämään uutta materiaalia, mm. erilaisia H5P-harjoituksia.

Osahankkeemme jäsenillä on jonkin verran kokemusta verkkokursseista jo ennestään. Pia Matilainen (Helsingin yliopiston kielikeskus) on ollut esim. verkkokurssiprojektissa (ItJaKiLa, mukana Helsingin yliopiston kielikeskus ja useat ammattikorkeakoulut) 2000-luvun alussa. Tuolloin oppimisalustat eivät vielä tukeneet japanin kieltä, joten verkkokurssit (kaksi kappaletta) toteutettiin salasanan takana tavallisilla verkkosivuilla. Moodle, johon KiVAKOnkin käytössä oleva DigiCampus-alusta pohjautuu, on ollut käytössä Helsingin yliopiston kielikeskuksen kursseilla siitä alkaen, kun oppimisalusta saatiin käyttöön yliopistolla.

Jussi Jussila (Centria-ammattikorkeakoulu) on pitänyt Centrialla useita monimuoto-opetuksena järjestettyjä japanin peruskursseja ja englannin verkkokursseja käyttäen mm. Optimaa ja Adobe Connectia. Kokemukset ovat osoittaneet monien etujen lisäksi myös verkko-opetuksen ja materiaalin ongelmia, joita nykyisen hankkeen tuotetussa materiaalissa on myös tarkoituksena ratkaista.

Verkkomuotoisen kielenopetuksen hyödyt ja solmukohdat

Opiskelijoiden kirjavat motiivit kielenopiskeluun on hyvä ottaa huomioon. Kulttuuri (vanha- ja nykykulttuuri), harrastukset, matkailu ja työ ovat itse kielen omaksumisen halun lisäksi joitakin tähänastisissa palautteissa mainittuja motiiveja. Erilaisiin tehtäviin on suhteellisen vaivatonta liittää jokin tietty aihealue tai pientä lisämateriaalia kevennykseksi. Jo alkeiden tervehdyksien ja fraasien opiskeluosioon voi lisätä tietoa esimerkiksi käytöstavoista, jotka ovat japanilaisessa yhteiskunnassa toimiessa keskeinen taito. Sen, mitä kielitaidossa vielä uupuu, voi korvata asianmukaisella käytöksellä.

Maantieteellisesti kaukainen maa on mahdollista tuoda lähelle opiskelijaa helposti nykyaikaisella oppimisalustalla. Ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia sekä mielenkiintoisia artikkeleita ja videoita on vaivatonta lisätä Moodleen esimerkiksi niille valmiiksi varattuun paikkaan sopivan otsikon alle. Opiskelu on toisin sanoen näin mahdollista sitoa nykyhetkeen. Oppikirjojen sanasto on usein auttamattomasti vanhentunutta, mutta verkkomuotoisella kurssilla on mahdollisuus linkittää erilaisia ajankohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä kielen ja kulttuurin oppimista tukemaan.

Japanilaiset ja suomalaiset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita toistensa kulttuureista ja maista. Japanissa on esimerkiksi avautunut äskettäin Muumi-teemapuisto ja “Metsä”, jossa voi “kokea pohjoismaalaisen elämäntavan viehätystä”. Osa kylteistä ja opasteista on suomen kielellä.

Japanissa on myös jo pitkään ollut esimerkiksi monia suomen kielellä nimettyjä yrityksiä ja mm. taiteilijoiden merkkejä, ja suomalaisuus nähdään maassa usein kiinnostavana ja positiivisena asiana.

Kuten kaikille verkko-opetusta laatineille on tuttua, verkkomuoto mahdollistaa useita asioita. Koska tuotamme materiaalin itse, voimme luoda kokonaisuuksia täsmällisesti niin, että opiskelija omaksuu tietyn taidon, esimerkiksi esittäytymisen työpaikalla, opiskeluympäristössä tai harrastuspiirissä. Opiskelija voi halutessaan valita, minkä täsmätaidon hän tarvitsee aihepiirin sisältä. Oppijat omaksuvat asiat eri tavoin, joten kaikille pakollisten tehtävien lisäksi on mahdollisuus tarjota erilaisia tehtävätyyppejä, joista opiskelijat voivat valita itselle soveliaimmat vaihtoehdot.

Verkossa on mahdollisuus esitellä mm. erilaisia maisemia ja kulttuurikohteita opiskelua elävöittämään, kulkuvälineitä ja lipun ostoa käytännön tarpeisiin sekä käyttää vapaasti tarjolla olevia videopätkiä erilaisista kulttuuriaiheista (musiikki, teatteri, kuvataide, kalligrafia, elokuvat jne.) yleissivistävästi. Haasteeksi tässä muodostuu lähinnä rajaaminen, ettei materiaalia ole tarjolla liikaa, mikä saattaa harhauttaa opiskelijan pois olennaisesta. Toisaalta oppijaa voi ohjata eri poluille pakollisen rungon ohella ja tarjota valinnan vapautta opintoihin.

Haasteita muodostaa lisäksi se, että tähänastisten kurssiemme verkko-osiot, jopa kokonaiset verkkokurssit, ovat olleet kiinteästi sidoksissa johonkin oppikirjaan. Verkkomateriaalit ovat olleet käytännössä lisäosia lähiopetuksen ja kirjan ohella.  Olemme vertailleet eri kursseilla eri oppilaitoksissa käytettäviä oppikirjoja ja niiden sisältöä opintopisteisiin, jotta saamme aikaan sopivan ja yhdenmukaisen kokonaisuuden.

Suullinen harjoittelu on hienoinen, yksittäinen haaste verkkomuotoisilla kursseilla, mutta DigiCampus-alustan monet työkalut vaikuttavat alustavasti tarpeeksi helppokäyttöisiltä ja monipuolisilta niin, että suullisen kielitaidon omaksuminen ja harjoittelu ei oletettavasti muodostu ongelmaksi. Lisäksi mahdollisuus lähiopetukseen tai esimerkiksi reaaliaikaisiin verkkotapaamisiin tulee korjaamaan tätä mahdollista ongelmaa kursseilla.

Työsarkaa osahankeryhmässämme ei siis lähitulevaisuudessa tule puuttumaan, mutta olemme erittäin toiveikkaita sen suhteen, että saamme aikaan helppotajuisen ja hyödyllisen kokonaisuuden pilotointiin syksyksi 2019 ja ajallaan myös sitä seuraaviin jatkokursseihin.

Japanin osahankeryhmä KiVAKO-hankkeessa

Pia Matilainen
Jussi Jussila
Tytti Tuomi (huhtikuusta lähtien)

¡Hola a todos!  

Tässä blogissa käsittelemme espanjan asemaa maailmankielenä, osahankettamme ja työskentelyä KiVAKOssa, sydämentykytyksiä ja hiustenvärjäystä, sekä toipumista uuteen nousuun. Draamaa siis tarjolla pienellä pateettisuudella höystettynä näin eduskuntavaalien aikaan. 

Espanja maailmalla 

Espanja on tällä hetkellä maailman neljänneksi eniten puhuttu kieli ja noin 470 miljoonan ihmisen äidinkieli. Tuolla L1-määrällä saa universumissamme toisen sijan: enemmän löytyy vain mandariinikiinan natiivipuhujia 950 miljoonallaan.  

Tulevaisuuteen liittyen arviona on esitetty, että espanja on reilun kymmenen vuoden kuluttua maailman toiseksi puhutuin kieli, jonka suurin puhujamäärä löytyy – kenties yllättäen – Yhdysvalloista! Kyseessä on siis kieli, jonka opettamiseen ja opiskeluun kannattaa panostaa. 

Espanjan osahanke KiVAKOssa 

KiVAKOn ja digitaalisuuden myötä espanjan kielen opinnot tulevat nyt entistä laajemman opiskelijakunnan saataville. Hienoa! 

KiVAKO-hankkeen puitteissa me espanjan tiimiläiset tuotamme näillä näkymin neljä kurssia, A1-tasosta B2-tasoon.  Kävi ilmi, että kaikille tasoille on kysyntää, alkeista työelämän kieleen. Tällä hetkellä kaikissa korkeakouluissa ei ole mahdollista opiskella edes espanjan perusteita, toisissa korkeakouluissa taas tarvetta on pikemminkin ylemmän tason opinnoille esimerkiksi harjoittelua, opiskelijavaihtoa tai työntekoa espanjankielisessä maassa silmällä pitäen. Myös matkailu on monelle korkeakouluopiskelijalle kimmoke kielen opiskeluun.

Uusien, valtakunnallisesti tarjottavien espanjan nettikurssien tuottamistehtävän lisäksi KiVAKO tarjoaa hienon tilaisuuden verkostoitua muiden korkeakoulujen espanjanopettajien kanssa. On mielenkiintoista tutustua erilaisiin kurssivalikoimiin ja kollegojen opetus- ja opiskelijakokemuksiin. KiVAKON espanjan ryhmässä meitä on yhdeksän espanjan opettajaa eri paikkakunnilta ja edustamme sekä ammattikorkeakouluja että tiedekorkeakouluja. Lienee itsestään selvää, että erilaisista taustoista huolimatta meitä kaikkia yhdistää innostus espanjan kieleen ja kulttuuriin sekä näiden opettamiseen.

Hankkeen alku ei kuitenkaan ollut kovin ruusuinen. Tähän vaikutti se, että verkkokurssit tuleekin tehdä alkamaan aivan nollasta eikä B1-tasolta, kuten ensimmäisessä tapaamisessa olimme ymmärtäneet ja sopineet. Työmäärä siis kasvoi kerralla ja roimasti, mutta tekijät ei, ja siinä oli rintama murtua. Harmaita hiuksia ja rytmihäiriöitä kelmeä marraskuun linjaus aiheutti, mutta niistä olemme jotakuinkin selvinneet ryhmätuella, lääkityksellä ja värjäysaineilla. Motivaatio ja asenne ovat jälleen kohdillaan. 

Valoa kohti 

Ja sitten positiivista palautetta: oli hienoa saada DigiCampuksen Moodle-alusta käyttöön! Monille meistä se on tai oli vieras ja opittavaa on runsaasti, mutta vähitellen kurssit alkavat konkretisoitua digimaailmassa.  

Digimentoreiden koulutukset jatkuvat – kiitos avauksesta Henri Annalalle mainiosta H5P-koulutuksesta sekä pikakatsauksesta Moodleen!  

Pienryhmätapaamisissa saamme asioita eteenpäin ja tarpeen ovat myös suuremmat ryhmäneuvottelut. Hiomista riittää, mutta on hienoa työskennellä upeiden kollegoiden kanssa! 

Bloggaajat:
Virpi Castrén, Laurea
Carmen Rodellas Ryhänen, Aalto-yliopisto
Petteri Ruuska, JAMK + espanjan tiimiläiset

Italia on suosittu matkakohde suomalaisille – kuten monille muillekin, eikä varmaan tarvitse tutkia sen tarkemmin, miksi näin on. 😉 Suomesta puolestaan on viime aikoina tullut yhä viehättävämpää italialaisille matkailijoille: kauniit lumiset maisemat, luonnonrauha sekä lumoavat revontulet rakentavat eksoottisen kokonaisuuden, joka vetää puoleensa. Italian kielen perusosaamisesta on siis hyötyä ei pelkästään suomalaisille matkailijoille, vaan myös matkailu- ja ravintola-alan toimijoille, sekä esimerkiksi kaupallisesta yhteistyöstä kiinnostuneille.

Mahdollisuuksia italian kielen opiskeluun suomalaisilla korkeakouluilla on epätasaisesti, ja pahimmassa tapauksessa niitä ei ole olleenkaan. KiVAKO-hankkeen avulla voimme tehdä asialle jotakin, ja tässä me siis astumme kuvioihin: voimakaksikko Laura ja Päivi! Hanke toi yhteen nuoren italialaisen opettajan, joka on kovin innokas kokeilemaan ja oppimaan aina jotakin uutta, ja kokeneen suomalaisen kieltenopettajan, joka on täynnä energiaa, ideoita ja viisautta. Tällaisella kokoonpanolla lähdettiin syyskuussa liikkeelle suunnittelemaan italian kielen verkkokurssitarjontaa.

Suunnittelemme ja toteutamme KiVAKO:ssa ainakin viisi italian kielen kurssia CEFR:n taitotasoilla A1-A2. Verkkokurssien painopiste on asiakaspalvelutilanteissa, joihin opiskelijat voisivat kohdata vieraillessa Italiassa, mutta myös Suomessa italialaisia asiakkaita palvellessa. Kursseilla opiskelijat tutustuvat italian kielen perusrakenteisiin sekä Italian kulttuurin ja arkielämän kiinnostaviin seikkoihin. Kursseille on luvassa muun muassa interaktiivisia tehtäviä, videoita, musiikkia, ruokaohjeita, ja paljon muuta kivaa. 🙂

Kurssin rakenteeseen ja materiaaleihin liittyen meillä on ollut selkeä visio alusta asti: haluamme käyttää kurssilla runsaasti opetusvideoita, joiden avulla oppimisesta tulee mielekkäämpää ja opettajan ja opiskelijan välinen etäisyys helpottuu. Kenties haastavin ja kunniahimoisemmin osa tätä projektia on korkealaatuisten opetusvideoiden tuottaminen, joissa esitellään kurssin keskeisimpiä viestintätilanteita italian kielen natiivipuhujien avulla. Tavoitteena on saada laadukkaita kurssikokonaisuuksia, jotka saisivat opiskelijoita innostumaan italian kielen opiskeluun ja mahdollisesti jatkamaan opintoja jopa korkeampaa osaamistasoa tavoitellen.

Paljon uutta tulee tässä prosessissa vastaan, ja otamme kaikki uudet tiedot ja taidot vastaan ilomielin. KiVAKO:n avulla saamme ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittyä opettajina ja samalla luoda osan korkeakouluopetuksen tulevaisuutta. Lisäksi hanketyöskentelystä syntyi arvokas yhteys, joka kestää varmasti vielä monta vuotta. Tästä kaikesta olemme todella kiitollisia, emmekä malta nähdä työmme lopputulosta.

Siihen on tietenkin vielä pitkä matka, joten kääritään hihat ja ryhdytään töihin – rimbocchiamoci le maniche a mettiamoci al lavoro!

Laura Senni, Lapin yliopisto
Päivi Korhonen, XAMK

KiVAKO on yhdistänyt 11 hengen ranskan opettajan ryhmän ympäri Suomea – digijunan kyytiin on hypännyt osallistujia Oulusta, Tampereelta, Joensuusta, Lappeenrannasta, Vantaalta sekä Espoosta ja Helsingistä. Matkalla ollaan!

Tätä blogia kirjoittaessamme mieleemme palautuu elävästi syyskuinen aloitusseminaarimme. Iltapäivän aikana ranskan ryhmällemme selvisi ainakin se, kuinka heikko tilanne Molièren kielellä tällä hetkellä Suomen korkeakouluopetuksessa on. Prosessin edetessä olemme myös selvittäneet itsellemme mitä digikurssien kehittäminen – siis KiVAKO – tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Siis, hankkeen ei ole tarkoitus korvata jo vähentynyttä ranskan ja muiden pienten kielten kontaktikursseja eikä myöskään opettajaa. Digipedagogiikka pakottaa meidät pohtimaan monia näkökulmia ja digitaidot ja -työkalut tulevatkin siksi tarpeeseen: Miten takaamme onnistuneen verkkokommunikaation, esimerkiksi suullisia tehtäviä ajatellen?

Samalla kun digijuna kulkee vaihtaen välillä suuntaa (työskentely muistuttaa joskus paljonkin oppikirjatyöskentelyä), olemme selvittäneet jo olemassa olevan materiaalin käyttömahdollisuuksia Internetin valtamerestä ja jakaneet omaa kurssimateriaaliamme yhteiseen käyttöön. Tarkoitus ei ole keksiä pyörää uudelleen vaan kehittää jo sitä mitä olemme luoneet. Hommansa siinäkin.

Haasteita on paljon, mutta jo nyt selvää, että KiVAKOn parasta antia on verkostoituminen ja yhteistyö. Alkuhaasteiden jälkeen olemme hitsautuneet yhteen ja onnistuneet luomaan opintopolun A1-tasolta B2-tasolle jakautumalla kolmeen pienryhmään.

Ryhmämme puhemiehenä toiminut David Erent (Aalto) lähti maaliskuun alussa esittelemään KiVAKO-hanketta Valenciaan Espanjaan. Inted2019-konferenssissa David kertoi ranskan ryhmän oppimispolun kehityssuunnitelmasta. Tärkeä kysymys joka Davidille esitettiin, on jo yllä mainittu: miten otatte huomioon suulliset taidot?

Ryhmämme tämänhetkinen huolenaihe on koulutuksen tarve. Jäsenet ovat jo omatoimisesti lähteneet hankkimaan lisää digitaitoja. Sari Myréen ja Seija Mikkonen suorittivat hiljattain Cavilam Alliance Françaisen järjestämän MOOC-kurssin ranskan opettajille. David puolestaan on jakanut ryhmälle syksyisen MOOC-kurssinsa antia, jonka aiheena oli mm. yhteisöllinen oppiminen verkossa. Suvi Kotkavuori (Helsingin yliopisto) on osallistunut työpaikkansa Moodle-koulutuksiin. Toivomme, että kaikki muutkin saavat tarpeelliseksi kokemansa koulutusta lähitulevaisuudessa.

Parhaillaan Seija Mikkonen (Metropolia) on Erasmus-opettajavaihdossa Brysselissä, Belgiassa (EPHEC University College École pratiques des hautes études commerciales). Vaihto-ohjelman ohella Seija valmistaa KIVAKOa varten belgialaisten opiskelijoiden kanssa videon aiheesta ’Ranskan kieli Belgiassa ja Ranskassa’. Video ilmestyy aikanaan Digicampus-alustalle. Liisi Idrissin opettajavaihto suuntautuu Cherbourgiin, jossa hänkin aikoo kerätä tallenteita A1-kursseille. Sen elokuvallisempaa paikkaa saakin hakea…bon voyage, Liisi!

Ranskaa puhutaan viidessä eri maanosassa, ja tavoitteemme onkin, että tämä kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus näkyy verkkokursseillamme. Frankofoniasta kertovaan osuuteen haastatellaan keväällä myös kongolaistaustaista hoitotyön opiskelijaa, sillä ranskan kielellä on aivan erityinen asema Afrikan ranskankielisissä maissa – asuuhan niissä yli puolet (59 %) ranskankielisen maailman edustajista.

Lopuksi, hanke on ehtinyt poikia paljon muutakin: helmikuun alussa osa meistä pääsi maistamaan joka ranskalaiskodin herkkua nimeltä Blanquette (vatkuli…kiistelemme yhä ylevästä suomennoksestaJ) de légumes, jota meille valmisti Laurean keittiössä nuori ranskalainen tähtikokki Chloé Charles. Un grand merci, Sari Myréen, joka järjestit tapahtumalle tilat! Kun kevätlukukausi päättyy, voisimmekin taas nauttia jotain ranskalaista herkkua yhdessä, vai mitä?

David Erent, Aalto
Suvi Kotkavuori, Helsingin yliopisto

Tere päevast! Terveisiä viron osahankkeesta!

 “Työskentelen tällä hetkellä rekrytoinnin parissa rakennusalalla, joten viron kielen taidosta on varmasti paljon hyötyä työssäni tulevaisuudessa. Viron kieli on myös mielestäni mahdottoman hauskan kuuloista, joten mielelläni sitä itsekin opin. Toivottavasti kielen opiskelu on yhtä hauskaa, miltä kieli kuulostaa!!”

Kielten opiskelu vähenee ja yksipuolistuu – siksi on erityisen mukavaa lukea näitä opiskelijoiden perusteluita, miksi he ovat valinneet viron kielen alkeiskurssin. On mahtavaa, että pääsemme nyt KiVAKOssa kehittämään viron kielen tarjontaa, tutustumaan eri korkeakouluissa harvinaisemmin opetettujen kielten parissa työskenteleviin ammattilaisiin ja oppimaan uusia digipedagogisia taitoja.

Viron työryhmän jäsenten lukumäärä tuplaantui marraskuussa, eli meitä on nyt kaksi opettajaa kehittämässä viron opintotarjontaa. Löysimme alusta asti yhteisen sävelen ja työskentely on alkanut oikein mukavasti.

Työskentelemme tällä hetkellä A1-tason, eli viiden ensimmäisen opintopisteen parissa. Työskentelymme pohjana on Tiinan viiden opintopisteen laajuinen viron alkeiskurssi, joka hänellä on ollut verkkomuotoisena jo useamman vuoden ajan Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hyödynnämme myös Elisabetin omille viron kursseilleen tekemiä materiaaleja.

Meillä on paljon hienoja ideoita, mutta haasteena on niiden toteuttaminen. Resurssit ovat rajalliset ja myöskään tietoteknisesti kaikki ei ole mahdollista. Onneksi pääsemme nyt työstämään materiaalia suoraan DigiCampukseen. Erityisen iloisia olemme H5P-työkalusta ja sen monista mahdollisuuksista. 

Työskentelymme jatkuu nyt materiaalin tuottamisella ja ensi syksynä olisi tarkoitus pilotoida tason A1 (5op) viron kurssi sekä tasolta A2 myös vähintään kolme opintopistettä. On kivaa olla KiVAKOssa mukana! Nägemiseni!

Tiina Majuri, Laurea-ammattikorkeakoulu
Elisabet Rappu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu