KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikurssien ilmoittautuminen alkaa viikolla 3/2020. Tarkempi ilmoittautumisaikataulu ja tiedot kevään pilottikursseista julkaistaan hankekorkeakoulujen omissa tiedotuskanavissa ennen ilmoittautumisen alkua.
Pilotointisuunnitelmissa on opintoja yli kymmenessä eri kielessä. Kannattaa siis pitää koulun tiedotuskanavia silmällä!
Haaga-Heliassa koordinoitava KiVAKO-hanke (Kielitarjonnan vahvistaminen korkeakouluissa) piti väliseminaarinsa 26.9. Haaga-Heliassa, sopivasti eurooppalaisena kielipäivänä.
Seminaarin avasi Haaga-Helian Digitalous-yksikön johtaja Salla Huttunen, joka korosti monimuotoisen kielitarjonnan tärkeyttä ja nosti esille hankkeen tavoitteet. Hankkeen pääkoordinaattori Teppo Varttala Haaga-Heliasta ja yliopistopuolen koordinaattori Pasi Puranen Aalto-yliopistosta kertoivat hankkeen taustasta ja etenemisestä.
Seminaarin pääpuhujana toimi Turun yliopiston professori Riitta Pyykkö, joka kuvaili Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa ja kertoi vuonna 2017 tehdystä kielivarantoselvityksestä, josta KiVAKO-hankekin on saanut kipinää. Lopuksi esiteltiin hankkeessa tuotettavaa kielitarjontaa.
KiVAKO-hankkeessa tuotetaan verkkotarjontaa DigiCampukselle 11 kielessä. Osallistuvien korkeakoulujen (18 AMKia, 8 yliopistoa) opiskelijamäärillä mitattuna hankkeen tarjonta kattaa 82 % AMKien ja 95 % yliopistojen tutkinto-opiskelijoista. Tämän lisäksi hankkeessa tuotetaan innovatiivinen eTandem, joka integroi laajasti muita kuin suomalaistaustaisia opiskelijoita opiskeluun ja rikastuttaa monikielisellä oppimisella kielen ja kulttuurin opiskelua. Myös digipedagogiikka ottaa jättiharppauksia tekemisessä. Hanke pilotoi syksyllä 2019 opetusta kahdeksassa kielessä – 240 tarjolla olleeseen paikkaan ilmoittautui 692 opiskelijaa, joten kysyntää on.
Yhteistyössä on voimaa!
KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille ilmoittautui lähes 700 osallistujaa. Kolme suosituinta kurssia olivat espanjan, italian ja saksan alkeista lähtevät opinnot. Kaikki pilottikurssit herättivät runsaasti kiinnostusta poikki korkeakoulukentän. Loka-joulukuussa toteutettavat kurssit muodostavatkin erinomaisen testilaboratorion valtakunnalliselle kieliopintojen yhteistarjonnalle.
Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää heti kevätlukukaudella 2020 uusilla pilottiopintojaksoilla ja syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Jos nyt ei tärpännyt, lisää on luvassa!
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 26 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3-5 op:n kieliopintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.
Syyslukukaudella 2019 on tarjolla uusia, verkko-opintoina toteutettavia kieliopintoja seuraavissa kielissä:
| Opintojakso | Laajuus | CEFR-taso | Vastuukorkeakoulu |
| Espanja 1 | 3 op | A1 | Satakunnan amk |
| Italia 1 | 3 op | A1 | Lapin yliopisto |
| Chinese & Chinese characters 1 | (3+2) 5 op | A1 | Aalto-yliopisto |
| Korea 1 | 3 op | A1 | Turun yliopisto |
| Portugali 1 | 3 op | A1 | Aalto-yliopisto |
| Saksa 1 | 3 op | A1 | Vaasan yliopisto |
| Venäjä 3 | 3 op | A1-A2 | Vaasan yliopisto |
| Viro 1 | 5 op | A1 | Haaga-Helia amk |
KUTSU KiVAKO-HANKKEEN VÄLISEMINAARIIN
Tervetuloa KiVAKO-hankkeen kaikille avoimeen seminaariin to 26.9.2019 klo 12.00-17.00. Seminaari järjestetään Haaga-Helian Pasilan kampuksella (Ratapihantie 13, 00520 Helsinki).
KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jonka puitteissa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä valtakunnallisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista joustavista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle.
Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Väliseminaarissa KiVAKO-hankkeessa työstettävä osakokonaisuudet esittäytyvät posterein ja syksyllä 2019 pilotoitavien opintojaksojen esittelyin.
Seminaarin ohjelma (Auditorio, 1201, 1 krs.)
11.30-12.00 Ilmoittautuminen
12.00-12.15 Seminaarin avaus. Salla
Huttunen, johtaja, Haaga-Helia
12.15-12.30 Mikä KiVAKO? Teppo
Varttala ja Pasi Puranen, KiVAKO-hankekoordinaattorit
12.30-13.30 Suomen kielivarannon tila ja taso.
Riitta Pyykkö, professori, Turun yliopisto
13.30-14.30 Kahvitauko ja
posterinäyttelyyn tutustuminen
14.30-17.00 Hankeosallistujien kehittämishankkeiden esittelyjä
Ilmoittautuminen
Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä. Ilmoittauduthan viimeistään ma 23.9. Seminaariin osallistuminen on ilmaista.
Hankkeen verkkosivut
Lisätietoa hankkeesta löydät hankkeen kotisivuilta ja hankkeen blogista
Tervetuloa mukaan!
Teppo Varttala
Hankkeen pääkoordinaattori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Pasi Puranen
Hankkeen yliopisto-koordinaattori
Aalto-yliopisto
Portugalin kursseja on perinteisesti ollut Suomessa tarjolla verraten vähän, vaikka se on maailmankieli: portugalilla on yli 200 miljoonaa puhujaa, ja se on virallinen kieli yhdeksässä maassa ja yhdellä erityishallintoalueella (Macao). KiVAKO-projektissa pyritään tuomaan portugalin kielen opinnot laajemman yleisön ulottuville.
Portugalilla on kaksi päävarianttia, portugalinportugali ja brasilianportugali, jotka puhutun kielen alueella poikkeavat huomattavastikin toisistaan (ääntäminen, sanasto, lauseoppi). Kivako-projektissa tuotettavan kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä jompaankumpaan tai molempiin, mutta pääpaino on puhujamäärältään suuremmassa variantissa, brasilianportugalissa. Suomalaisten jatkuvasti yleistyvä lähisukukielen espanjan osaaminen toimii taustatukena portugalin opiskelulle.
Suomalaisten kontaktit portugalin kieleen liittyvät usein eri maihin ja erilaisiin tavoitteisiin maasta riippuen. Usein on kyse lomamatkasta Portugalin Algarveen tai Madeiralle. Etelä-Amerikan jättiläisvaltioon Brasiliaan puolestaan matkustetaan useammin työhön liittyen, vientikaupan hankkeissa. Afrikan Mosambik ja Angola puolestaan nousevat esiin kehitysyhteistyöhankkeissa – todennäköisesti tulevaisuudessa myös kauppakumppaneina.
Portugalinkielinen maailma on monikasvoinen: sitä edustavat yhtä lailla portugalilainen fado kuin brasilialainen Bossa Nova ja Forró, pyhiinvaellus Fátimaan kuin kukkauhri Iemanjálle, meren jumalattarelle, sekä Azorien jylhät, tuliperäiset saaret keskellä Atlanttia kuin kautta vuoden kuuman kostea Amazonian alue tai jatkuvan katastrofaalisen kuivuuden koettelema Koillis-Brasilia. Yhdistävä tekijä on portugalinkielisen maailman sijoittuminen vallitsevasti lämpimämmille leveysasteille, tropiikkiin ja subtropiikkiin. Yhdistävä tekijä on – roomalaiskatolilaisuuden lisäksi – myös portugalin kieli, jonka portugalilaiset purjehtijat aikoinaan siirtomaita haaliessaan veivät mukanaan maailmalle.
Portugalin ryhmässä on kolme tekijää, kaksi brasilialaista ja yksi suomalainen opettaja. Tällä hetkellä työskentelemme alkeiskurssin (3 op) parissa, tavoitteena saada se pilotointivaiheeseen syksyllä 2019 Aalto-yliopistossa.
Kivakon portugalin tiimi:
Gabriela Barco, Aalto
Ilpo Kempas, SeAMK
Nathalia Pinto, HAMK
Korealaisen populaarikulttuurin suosio on viime vuosina nostanut korean kielen opetuksen kysynnän aivan uudelle tasolle, mutta vain harvassa suomalaisessa korkeakoulussa on mahdollisuus opiskella koreaa. Kivako-projekti vastaa tähän ongelmaan ja on osaltaan tukemassa kansallisen kielivarannon kehittymistä ja alueellista tasa-arvoa.
Koreasta tulee useimmille suomalaisille ensimmäisenä mieleen varmasti Pohjois-Korea, ovathan sen edesottamukset jatkuvasti esillä mediassa. Vähemmän tunnettua on se, että Suomessakin on paljon eteläkorealaisen populaarikulttuurin harrastajia, jotka seuraavat idoliensa elämää, käyvät konserteissa ulkomaita myöten jne. He katsovat myös korealaisia draamasarjoja ja ovat paremmin perillä populaarikulttuurin uusimmista suuntauksista kuin allekirjoittanut!
Tänäkin keväänä K-pop -sensaatio BTS konsertoi Iso-Britanniassa ja Ranskassa, ja muutama opiskelijani on menossa katsomaan heitä paikan päälle. Olen huomannut, että fanitausta vaikuttaa erittäin myönteisesti opiskelumotivaatioon. Monet ovat myös kuulleet korean kieltä jo aikaisemmin eli he tietävät, miltä se kuulostaa ja omaksuvat ehkä juuri siksi ääntämyksen varsin nopeasti. Suurin osa on myös tutustunut korean kieleen erilaisten nettisivustojen kautta. Yliopiston korean alkeiskurssit täyttyvät aina niin vinhaa vauhtia, että kysyntää kielen opetukselle todella on. Siksi Kivako-projekti osui juuri sopivaan aikaan. Sen puitteissa luodaan neljä kolmen opintopisteen laajuista verkkokurssia alkeista jatkotasolle.
Korean kielen työryhmä poikkeaa muista kielistä siinä, että se ei ole ryhmä vaan yhden ihmisen vastuulla, mikä vaikuttaa työskentelyyn sekä positiivisesti että negatiivisesti. Hankaluutena on se, että ideoitaan ei voi pallotella toisten opettajien kanssa. Hyvä puoli taas on se, että on täysin vapaat kädet toteuttaa visioitaan. Olen aikoinaan itse opiskellut koreaa englanninkielisten ja koreankielisten materiaalien avulla ja miettinyt monta kertaa, että suomalaisille opiskelijoille sopisi hieman erilainen lähestymistapa esim. kielioppiin, sillä sekä suomi että korea ovat agglutinoivia kieliä. Suomalaisten on siis hieman helpompi hahmottaa korean lauserakenteita kuin esim. englantia äidinkielenään puhuvien.
Auttavastakin korean kielen taidosta on takuulla hyötyä maassa matkaillessa, sillä englannin kielellä on yhä vaikea pärjätä esim. ostoksilla ja taksissa. Pelkkä koreankielisen tervehdyksen hallitseminen saa korealaiset huokailemaan ihastuksesta ja kehumaan kielitaitoa. Verkko-opiskelumahdollisuus antaa toivottavasti entistä useammalle kipinän opiskella korean kieltä ja jatkaa myöhemmin opintoja vaikka Koreassa asti.
Taru Salminen, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto
Chinese is the most widely spoken language in the world. Today, there are about one-fifth of the entire world population speaking Chinese as their native language. Studying Chinese would be the best way to open the doors to many business opportunities. Besides China, Chinese is also spoken in countries such as Malaysia, Thailand, Taiwan, Singapore, Indonesia, etc. Therefore, it would be beneficial for you if you know the language.
In Finland, Chinese is a growing language. There are more than 10 Finnish universities and at least 20 adult education centres offering Chinese courses through the year, however, the online Chinese teaching resources are still limited. As a Chinese language teacher, I have been paying attention to improve my students’ enthusiasm for learning Chinese. In recent years, digitalization have rapidly become an important part of language teaching and learning in higher education (HE) in Finland. Taking Aalto University as an example, all our courses are in Moodle based learning environment. Teachers are encouraged to apply blended learning and flipped learning strategies in teaching; I have been aware the huge differences between the traditional learning and blended learning. Through the digital environment, more students are motivated and can make commitment to complete the course; moreover, they study freely at their own pace.
The KiVAKO project supports this digitalization development. The project aims to create new learning pathways for less widely studied languages like Chinese in HE in Finland. Our goal is to improve more flexible, individual study paths for our learners. The two-person Chinese team will design six online courses (15 ECTS in total) from 0-A2 level for a large number of students. All the courses should also provide the learners with the necessary guidance and feedback. During the academic year, our priority is to acquire the adequate digital skills to update pre-existing materials and implement new technologies and virtual classroom applications.
In KiVAKO, many of teachers face quite similar challenges, for example, the limited online resources; developers must identify and acquire necessary skills of online software and tools; teachers transitioning to a new role (new platform); novel technical solutions and pedagogical models for online/blended learning. Particularly, in Chinese team, our biggest difficulty is that we only have TWO developers; therefore, we have to agree on everything and do everything together. On the other hand, in KiVAKO project, developers share the same opportunities: testing new teaching tools, sharing best practices and ensuring the transition from educators to facilitators and co-learners.
Besides working on creating online courses, we also put our effort to promote KiVAKO project all the time. Our final goal is to offer useful and motivated online courses to our future learners. Next month, in June, Chinese 1 (3 ECTS) and Chinese Characters 1 (2 ECTS) courses should be ready in Digicampus and they will be piloted this autumn term. In addition, Chinese 2 (3 ECTS) and Chinese Characters 2 (2 ECTS) should be completed at the beginning of January 2020; In June 2020, the last two courses: Chinese 3 (3 ECTS) and Chinese Characters 3 (2 ECTS) will be finalized and ready in Digicampus.
Overall, the KiVAKO project offers the new digital pedagogy that is important to develop the online Chinese education in Finland. Moreover, the project can improve teaching time management and bring learners more flexibility.
KiVAKO Chinese subproject group:
Jinhua Cheng, Aalto
Hai Guo, Haaga-Helia
Venäjä kuuluu maailman puhutuimpiin kieliin, ja naapurikielen osaamisesta on suomalaisessa työelämässä hyötyä useilla eri aloilla. Venäjää opiskellaan tällä hetkellä toisella asteella valitettavan vähän. Monet opiskelijat kiinnostuvatkin venäjän kielestä vasta korkeakouluvaiheessa ja haluavat aloittaa kielen opinnot. Kaikissa korkeakouluissa venäjän kieltä ei valitettavasti kuitenkaan tarjota. Lisäksi kielen opiskelu jää monilla usein vain alkeisiin, mikä ei vielä riitä pärjäämiseen työelämän kielenkäyttötilanteissa. Yhtenä syynä tuohon on tarjonnan suppeus: monet korkeakoulut järjestävät kyllä venäjän perusteiden opetusta, mutta ylemmän tason venäjän kielen kursseja ei juuri voida toteuttaa.
Venäjän kielen KiVAKO-osahankkeessa luodaan DigiCampukseen viiden opintojakson yhteensä 15 opintopisteen mittainen opintopolku. Opinnot lähtevät liikkeelle aivan kielen perusteista, ja viiden moduulin jälkeen osaamistavoite on eurooppalaisen viitekehyksen taso A2.2. Ensimmäinen moduuli lähtee liikkeelle alkeistasolta, koska yksi KiVAKO-hankkeen tavoitteista on kielenopiskelumahdollisuuksien alueellisen tasa-arvon lisääminen: nyt opiskelija voi ryhtyä opiskelemaan venäjää, vaikka kieltä ei kotikorkeakoulussa tarjottaisikaan. Ennen kaikkea pyrimme kuitenkin vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden ammatillisiin kielitaitotarpeisiin ja haluamme tarjota venäjän kielen perussanastoa ja viestintätaitoja kohentavia moduuleita, jotka valmistavat opiskelijoita jatkossa ylemmän tason venäjän kielen kursseille.
Osahankkeen työryhmä
Venäjän osahankkeessa on mukana joukko osaavia opettajia, joilla on yhteenlaskettuna satojen vuosien kokemus venäjän kielen opettamisesta, kuten huvittuneina itse totesimme. Hankkeeseen osallistuu venäjän opettajia 11 suomalaisesta korkeakoulusta. Vaikka osa amk-opettajista onkin tehnyt keskenään hanketyötä, emme muista, että yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen venäjän kielen opettajille olisi aiemmin tarjottu näin laajaa mahdollisuutta työskennellä yhdessä. Onkin ollut ilo tavata kollegoja muista korkeakouluista ja jakaa ajatuksia venäjän opettamiseen liittyvistä kysymyksistä. Erityisen mielenkiintoista on ollut huomata, että venäjän opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet samanlaisia ilmiöitä, esimerkiksi että perusteiden jälkeen ei ole mahdollisuutta tarjota niveltason kursseja, jotka valmistavat korkeamman tason alakohtaisille kursseille. Haluamme myös mainita erikseen, miten mutkattomasti äidinkielisten ja suomalaissyntyisten opettajien yhteistyö on ryhmässä sujunut. Jaamme yhdessä näkemyksen siitä, että suullinen osaaminen on tärkeä osa kielitaitoa, ja sitä tulee siksi saada ohjatusti harjoitella myös nyt suunnitelluissa opinnoissa.
Olemme työskennelleet venäjän osahankeryhmäläisten kesken sekä etänä että kasvotusten. Helmikuussa kokoonnuimme joukolla Jyväskylään työstämään pedagogista käsikirjoitustamme ja suunnittelemaan tulevaa työskentelyä. Ryhmämme on huomannut, mikä on kasvokkain tapahtuvan yhteisen työn merkitys. Yhteiset suunnitteluhetket ovat olleet projektin etenemisen kannalta hedelmällisiä ja tehokkaita. Seuraavan kerran kokoonnumme toukokuussa yhden oman päivän verran koko hankkeen työseminaarin yhteydessä.
Всё будет хорошо
Hyvästä yhteistyöhengestä huolimatta kaikki ei ole aina sujunut kuin tanssi. Suunnitelmat ovat menneet pariin otteeseen uusiksi, mikä on välillä koetellut ryhmäläisten hermoja. Ryhmän lopullinen kokoonpanokin selvisi verkkaisesti, mikä on hiukan hidastanut työskentelyä. Venäjää kuvaillaan maana joskus leikkisästi sanonnalla ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”. Päteekö tämä myös hankkeeseemme? Tuskinpa sentään, mutta ainakin teemme yhdessä kaikkemme sen eteen, että kaikki järjestyisi, ja voisimme haasteista huolimatta tuottaa laadukkaita venäjän opintojaksoja Suomen korkeakouluopiskelijoille.
Tällä hetkellä keskitymme erityisesti saamaan kolmen opintopisteen opintojaksot 1 ja 3 valmiiksi, jotta ne olisivat pilotoitavissa syksyllä 2019. Ensi syksyn pilottiopetuksen järjestävät Lahden ammattikorkeakoulu (opintojakso 1) ja Vaasan yliopisto (opintojakso 3). Kun kaikki 15 opintopistettä alkavat olla valmiina ja seuraavan vuoden resurssimme ovat selvät, ryhdymme mahdollisuuksien mukaan työstämään alkuperäisen suunnitelmamme mukaista B1-tason kurssia, työelämän venäjän perusteita.
Riitta Hyttinen (Karelia AMK)
Sanna Kyyhkynen (LAMK)
Viittomakieli – tai viittomakielet – ovat merkittävä kieliryhmä joukossamme. Pääsääntöisesti kuuloaistin kautta kommunikoiville näköaistiin pohjautuvat viittomakielet voivat tuntua alkuun haastavilta ja jännittäviltäkin. KiVAKO-hanke lisää osaltaan ymmärrystä viittomakielten moninaisuudesta, ilmaisukyvystä, laajuudesta sekä merkityksestä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta.
Suomen viittomakielisessä yhteisössä käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielisiä äidinkielenään tai ensikielenään käyttää arviolta 4000–5000 kuuroa ja huononkuuloista ja 6000–9000 kuulevaa, joita kutsutaan CODAksi (Child of Deaf Adults). CODA tarkoittaa viittomakielisten perheiden kuulevia lapsia.
Viittomakielisessä yhteisössä suurin osa käyttää suomalaista viittomakieltä. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteerin mukaan luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi kieleksi Suomessa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävää henkilöä on vain noin 90. Kuulevat ihmiset käyttävät viittomakieltä myös harrastuksekseen tai omaksi ilokseen vieraana kielenä. Monet ihmiset luulevat, että viittomakieli on kansainvälinen kieli, mutta sitä se ei ole. Pelkästään Euroopan unionin alueella viitotaan 31 eri viittomakieltä.
Viittomakielen osaaminen lisää yhdenvertaisuutta
Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa suositellaan, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen henkilöstön koulutukseen on lisättävä tietoa kuuroudesta, viittomakielestä sekä viittomakielisen yhteisön kulttuurista.
Viittomakielilain tavoitteena puolestaan on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 21. artikla suojaa viittomakielisten sanan- ja mielipiteenvapautta ja tiedonsaantia hyväksymällä heidän valitsemansa vuorovaikutustavan viralliseksi asiointiviestinnäksi.
Suomalaista viittomakieltä opiskeltuaan eri alojen opiskelijat osaavat käyttää asiakasryhmän kieli- ja kulttuuritaustaisia vuorovaikutustapoja ja pystyvät tarjoamaan palveluja tasavertaisesti muiden asiakasryhmien kanssa.
Näköaisti pääkanavana myös opetuksessa
Vieraana kielenä viittomakieltä opiskelevat ovat tottuneet opiskelemaan muita kieliä vahvasti kuulon avulla. Viittomakieltä opiskellessa pitää harjoitella näköaistin käyttöä kuuloaistin sijaan. Viittomakielen kielenopetuksen alkuvaiheessa opiskelijoita ohjataan käyttämään näköaistia ja hahmottamaan viittomakielen rakenteita kolmiulotteisesti. Opiskelijoiden on opittava näkemään maailmaa visuaalisesti. Viittomakieliset näkevät maailmaa laaja-alaisesti näön avulla ja havaitsevat yksityiskohtaisesti, miten ihmiset kehoillaan viestivät ja miten ympäristössä käyttäydytään. Kommunikointi viittomakielellä perustuu katsekontaktiin.
Viittomakielen opetuksessa pitää ottaa huomioon erilaisia asioita. Webkameran välityksellä opettamisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi se, missä kulmassa kameralle viittoo. On tärkeää, että opiskelija pystyy hahmottamaan viittoman artikulaation, liikkeen, paikan ja orientaation sekä ilmeet ja eleet. Liveopetuksessa viittomien hahmottaminen on joillekin helpompaa verrattuna webkameran välityksellä oppimiseen. Siksi opiskelijat saavat ohjausta viittomakielen omaksumiseen siten, että he pystyvät harjoittelemaan näköaistin avulla oppimista.
Moodlen collaborate-etäopetustila pohjautuu nimenomaan auditiivisesti tapahtuvaan opetustilaan, jossa ei ole huomioitu sitä, että opiskelijat saisivat kameransa päälle ja näkisivät toistensa viittomista. Adobe Connect ympäristössä tämä toimii paremmin. Moodlen oppimisaktiviteetit ovat enimmäkseen rakennettu äänenpohjaisten tehtävien pohjalta, mutta osa niistä voidaan kehittää visuaalisiksi oppimisaktiviteeteiksi.
Viittomakieli mukana KiVAKOssa
Suomalaisen viittomakielen kurssin tarjoaminen KiVAKO-hankkeessa tukee kommunikaatiomahdollisuuksia ja edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. KiVAKO-hankkeessa on tarkoitus myös kehittää viittomakielen verkko-opetusmateriaaleja.
Uuden digipedagogiikan kehittäminen KiVAKO-hankkeen kautta on todella tärkeää, jotta saamme kehitettyä alan verkko-opetusta. Opetussovellukset pohjautuvat usein auditiivisiin menetelmiin, joten on tärkeää saada kehitettyä sovelluksia, jotka voivat soveltua videomateriaaleihin.
Linkit:
Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk15/Viittomakielten_kielipoliittinen_ohjelma.pdf
Tietoa viittomakielestä:
https://edl.ecml.at/Facts/FAQsonsignlanguage/tabid/2741/language/Default.aspx
YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus:
https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf
Teksti: Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielen lehtorit Hely Korte ja Tiina Saarijärvi-Kivelä
