KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikursseille tuli 975 ilmoittautumista 25 eri korkeakoulusta. Eniten ilmoittautumisia tuli japanin, viittomakielen, ranskan ja venäjän alkeista lähteviin opintoihin. Helmi-toukokuussa toteutettavat kurssit jatkavat valtakunnallisen korkea-asteen kieliopintojen yhteistarjonnan testaamista.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää vielä kevätkaudella (monikieliset UniTandem-opinnot) ja kesällä 2020 (mm. viro 2). Syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Seuraa siis korkeakoulusi tiedotuskanavia!

Olisin kieltäytynyt, jos olisin voinut. Olin kuitenkin juuri taloon pestattu uusi työntekijä, joka ei heti halunnut ryhtyä ”hankalaksi”. Ajatus johonkin digihankkeeseen lähtemisestä tuntui mahdottomalta, kun edeltävät viisi vuotta oli käytössä ollut reilun neliömetrin kokoinen liitutaulu, johon liitukaan ei oikein tarttunut. Ymmärsin hyvin, että viisi vuotta ulkomailla oli kehittänyt aivan muita ansioita kuin niitä, mitä suomalainen oppilaitos kaipasi opettajaltaan.

Hanketyön käynnistyminen vei aikaa harmittavan pitkään, mutta toisaalta se antoi minun kaltaiselleni aikaa hankkia tietoa ja vähän taitoakin. Omassa osahankeryhmässä työ sujui hyvin: oltiin kehittämistarpeista ja tarvittavasta kurssitarjonnasta aika samanmielisiä. Kurssien sisältösuunnitelmat ja pedagogiset käsikirjoitukset syntyivät yhdessä nopeasti. Olimme saavutettuun kovin tyytyväisiä. Homma näytti lähtevän onnistuneesti nousukiitoon.

Turbulenssia

Jakauduimme venäjän ryhmässä viiteen pienryhmään (kaksi tai kolme henkilöä kussakin). Jako perusteet olivat hyvin käytännölliset: jokaisessa ryhmässä piti olla ainakin yksi syntyperäinen kielenpuhuja, ja tuntiresurssien määrän piti olla lähes sama kaikissa ryhmissä. Mutta aina ei kaikki mene niin kuin on kaavailtu: joku lopetti vähien resurssien takia, joku sairastui, joku tuli mukaan vähän myöhässä ja joku vielä myöhempään. Myöhässä tulleiden ei varmaan kaikilta osin ollut helppoa hypätä liikkuvan junan kyytiin ja tulla osaksi ryhmää.

Itsetunto oli koetteella monta kertaa. Opettaja on tottunut olemaan se, joka on oikeassa. Opettaja on se, joka tietää. Ja jokainen on omasta mielestään kohtalaisen hyvä opettaja. Omat tekeleeni vaikuttivat taitavan parini aikaansaannosten rinnalla varsin kömpelöiltä ja heikoilta. Huonommuuden tunne oli tukahduttaa yrittämisen halun kokonaan (ensimmäisen kerran elämässäni taisin osata samaistua huonon oppilaan kokemuksiin). Mietin, voinko selviytyä tästä edes jotenkin itsekunnioitukseni säilyttäen. Nyt jälkikäteen olen sitä mieltä, että oli todella hieno juttu, että sain työskennellä niin taitavan kollegan kanssa. Se avarsi omaa maailmaani, käsitystä opettamisesta ja oppimisesta ja siitä, miten monella tavalla asioita voi toteuttaa. Erittäin terveellinen kokemus.

Työskentelytapoihin liittyvät yksilölliset erot alkoivat myös vaikuttaa ryhmän työskentelyyn. Kuka on kenelle vastuussa? Ovatko syntyvät tuotokset koko ryhmän, pienryhmän vai kuitenkin yksilön vastuulla? Voiko jokainen tehdä näköisensä työn vai onko olemassa jokin ylempi standardi, johon olisi pyrittävä?

Härkää sarvista, sakkausta pelkäämättä

En kykene muistamaan miksi ja milloin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi pilotoimaan KiVAKO-Venäjä 3 –kurssin. Yhtäkkiä tajusin olevani jälleen uuden äärellä. Kurssin valmistuminen määräaikaan mennessä oli varmaa, sitä ei tarvinnut jännittää. Mutta mokaaminen mahdollisesti jopa 30 ihmisen edessä tuntui jäätävän kauhistuttavalta. Helpotus oli suuri, kun joukko pieneni 15:een ja lopulta seitsemään. Omasta mielestäni olen selviytynyt ihan hyvin.

Ensimmäinen verkkotapaaminen oli luonnollisesti jännittävä, ja myönsinkin opiskelijoille oitis olevani ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kaikki ei tietenkään sujunut ongelmitta, mutta orastavan katastrofin pelasti se, että ryhmäni oli pieni. Jatkossa sujui jo paremmin.

Telemark vai mahalasku

Opiskelijoiden loppupalautetta en ole tätä kirjoittaessani vielä saanut, mutta omana yhteenvetonani voisin nostaa esiin muutamia seikkoja:

Verkkotapaamiset ovat olleet mielestäni todella tärkeä työskentelymuoto. Siinä opiskelijoilla on mahdollisuus saada suora kontakti opettajaan. Lisäksi ainakin omassa ryhmässäni keskustelut pienryhmissä ovat toimineet hyvin, vaikka ryhmä oli melko heterogeeninen taustoiltaan ja taidoiltaan.

Pyysin opiskelijoita reilusti antamaan palautetta, jos korjaamisen kohteita materiaalista ja työskentelymenetelmistä löytävät. Ilokseni he ovat näin rohjenneet toimia, ja näin olemme jo matkan varrella kyenneet viilaamaan jotakin. Kurssilla olisi myös hyvä pystyä reagoimaan havaittuihin oppimistarpeisiin.

Oma materiaalimme sisälsi äänitteet kaikista teksteistä, myös kielioppimateriaalista. Ne tietysti piti jaksaa avata ja kuunnella. Verkkotapaamisessa havaitsin isoja puutteita opiskelijoiden ääntämisessä. Tein aiheesta pienen videon, ja opiskelijat toivoivat minun jatkossakin puuttuvan ääntämiseen. Vaikuttaisi siis siltä, että ääntämiseen liittyviä harjoituksia kannattaisi pitää mukana myös vähän edistyneemmillä kursseilla, alkeiskursseista puhumattakaan.

Kurssimme opiskelijoilla oli varsin vähän palautettavia kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Luulen, että opiskelun rytmittämiseksi ja palautteen lisäämiseksi sellaisia olisi hyvä olla enemmän. Palautteen antaminen lisää luonnollisesti merkittävästi opettajan työtä, mutta uskoisin sen motivoivan opiskelijaa ja olevan hänelle hyödyksi. Kehittämistä olisi myös pienryhmätyöskentelyssä Moodle-ympäristössä ja vertaispalautteen ja oman oppimisen reflektoinnin mukaan ottamisessa.

Opettajan on hyvä olla aloitteellinen myös opiskelijoiden suuntaan: seurata opiskelijoiden läsnäoloa Moodlessa, kysellä perään, osoittaa kiinnostusta. Itse tein aktiivista tarkkailutyötä, otin yhteyttä ensimmäisen opiskeluviikon aikana kaikkiin niihin, jotka eivät olleet Moodleen kirjautuneet. Ja lisäksi vielä matkan varrella herättelin joitakin mukaan toimintaan. Niinpä se joukko, joka mukaan tuli, pysyi kasassa loppuun saakka.

Minulle KiVAKO on merkinnyt suurta loikkaa omien digitaitojen kehittymisessä. Opettajan työ on usein yksinäistä ja itsenäistä puurtamista. Hankkeet kuitenkin pakottavat yhteistyöhön. Yhteistyö puolestaan tarjoaa mahdollisuuden laajentaa näkemyksiä ja ottaa oppia toisen näkemyksistä ja taidoista. Parhaimmillaan opettaja saa pakkiinsa runsaasti uusia työkaluja ja jatkuvan oppimisen perspektiivi pitää yllä kiinnostusta työhön ja voi jopa parantaa työssäjaksamista.

Varpu Pöntynen
Vaasan yliopisto

KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikurssien ilmoittautuminen alkaa viikolla 3/2020. Tarkempi ilmoittautumisaikataulu ja tiedot kevään pilottikursseista julkaistaan hankekorkeakoulujen omissa tiedotuskanavissa ennen ilmoittautumisen alkua.

Pilotointisuunnitelmissa on opintoja yli kymmenessä eri kielessä. Kannattaa siis pitää koulun tiedotuskanavia silmällä!

Haaga-Heliassa koordinoitava KiVAKO-hanke (Kielitarjonnan vahvistaminen korkeakouluissa) piti väliseminaarinsa 26.9. Haaga-Heliassa, sopivasti eurooppalaisena kielipäivänä.

Seminaarin avasi Haaga-Helian Digitalous-yksikön johtaja Salla Huttunen, joka korosti monimuotoisen kielitarjonnan tärkeyttä ja nosti esille hankkeen tavoitteet. Hankkeen pääkoordinaattori Teppo Varttala Haaga-Heliasta ja yliopistopuolen koordinaattori Pasi Puranen Aalto-yliopistosta kertoivat hankkeen taustasta ja etenemisestä.

Seminaarin pääpuhujana toimi Turun yliopiston professori Riitta Pyykkö, joka kuvaili Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa ja kertoi vuonna 2017 tehdystä kielivarantoselvityksestä, josta KiVAKO-hankekin on saanut kipinää. Lopuksi esiteltiin hankkeessa tuotettavaa kielitarjontaa.

KiVAKO-hankkeessa tuotetaan verkkotarjontaa DigiCampukselle 11 kielessä. Osallistuvien korkeakoulujen (18 AMKia, 8 yliopistoa) opiskelijamäärillä mitattuna hankkeen tarjonta kattaa 82 % AMKien ja 95 % yliopistojen tutkinto-opiskelijoista.  Tämän lisäksi hankkeessa tuotetaan innovatiivinen eTandem, joka integroi laajasti muita kuin suomalaistaustaisia opiskelijoita opiskeluun ja rikastuttaa monikielisellä oppimisella kielen ja kulttuurin opiskelua. Myös digipedagogiikka ottaa jättiharppauksia tekemisessä. Hanke pilotoi syksyllä 2019 opetusta kahdeksassa kielessä – 240 tarjolla olleeseen paikkaan ilmoittautui 692 opiskelijaa, joten kysyntää on.

Yhteistyössä on voimaa!

KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille ilmoittautui lähes 700 osallistujaa. Kolme suosituinta kurssia olivat espanjan, italian ja saksan alkeista lähtevät opinnot. Kaikki pilottikurssit herättivät runsaasti kiinnostusta poikki korkeakoulukentän. Loka-joulukuussa toteutettavat kurssit muodostavatkin erinomaisen testilaboratorion valtakunnalliselle kieliopintojen yhteistarjonnalle.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää heti kevätlukukaudella 2020 uusilla pilottiopintojaksoilla ja syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Jos nyt ei tärpännyt, lisää on luvassa!

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 26 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3-5 op:n kieliopintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Syyslukukaudella 2019 on tarjolla uusia, verkko-opintoina toteutettavia kieliopintoja seuraavissa kielissä:
 

Opintojakso	Laajuus	CEFR-taso	Vastuukorkeakoulu
Espanja 1	3 op	A1	Satakunnan amk
Italia 1	3 op	A1	Lapin yliopisto
Chinese & Chinese characters 1	(3+2) 5 op	A1	Aalto-yliopisto
Korea 1	3 op	A1	Turun yliopisto
Portugali 1	3 op	A1	Aalto-yliopisto
Saksa 1	3 op	A1	Vaasan yliopisto
Venäjä 3	3 op	A1-A2	Vaasan yliopisto
Viro 1	5 op	A1	Haaga-Helia amk

• Tutustu kurssitarjontaan DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla tai klikkaamalla ylläolevasta taulukosta kurssin nimeä. Pääset tutustumaan tarjontaan DigiCampus-alustalla vierailijana.
• Jokaisen kurssin etusivulla on lyhyt kuvaus kurssista ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen. Linkki myös tässä.
• Pilottiopintojaksoille varataan kiintiöpaikat kunkin hankekorkeakoulun opiskelijoille. Yli jäävät paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
• Ilmoittautumisaika on 2.-15.9.2019. Tieto kurssipaikasta tulee 23.9. alkavalla viikolla.
• Opetus toteutetaan loka-joulukuussa 2019

KUTSU KiVAKO-HANKKEEN VÄLISEMINAARIIN

Tervetuloa KiVAKO-hankkeen kaikille avoimeen seminaariin to 26.9.2019 klo 12.00-17.00. Seminaari järjestetään Haaga-Helian Pasilan kampuksella (Ratapihantie 13, 00520 Helsinki).

KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jonka puitteissa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä valtakunnallisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista joustavista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle.

Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Väliseminaarissa KiVAKO-hankkeessa työstettävä osakokonaisuudet esittäytyvät posterein ja syksyllä 2019 pilotoitavien opintojaksojen esittelyin.

Seminaarin ohjelma (Auditorio, 1201, 1 krs.)

11.30-12.00     Ilmoittautuminen  
12.00-12.15     Seminaarin avaus. Salla Huttunen, johtaja, Haaga-Helia
12.15-12.30      Mikä KiVAKO? Teppo Varttala ja Pasi Puranen, KiVAKO-hankekoordinaattorit
12.30-13.30     Suomen kielivarannon tila ja taso. Riitta Pyykkö, professori, Turun yliopisto
13.30-14.30     Kahvitauko ja posterinäyttelyyn tutustuminen
14.30-17.00     Hankeosallistujien kehittämishankkeiden esittelyjä

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä. Ilmoittauduthan viimeistään ma 23.9. Seminaariin osallistuminen on ilmaista.

Hankkeen verkkosivut

Lisätietoa hankkeesta löydät hankkeen kotisivuilta  ja hankkeen blogista

Tervetuloa mukaan!

Teppo Varttala
Hankkeen pääkoordinaattori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pasi Puranen
Hankkeen yliopisto-koordinaattori
Aalto-yliopisto

Portugalin kursseja on perinteisesti ollut Suomessa tarjolla verraten vähän, vaikka se on maailmankieli: portugalilla on yli 200 miljoonaa puhujaa, ja se on virallinen kieli yhdeksässä maassa ja yhdellä erityishallintoalueella (Macao). KiVAKO-projektissa pyritään tuomaan portugalin kielen opinnot laajemman yleisön ulottuville.

Portugalilla on kaksi päävarianttia, portugalinportugali ja brasilianportugali, jotka puhutun kielen alueella poikkeavat huomattavastikin toisistaan (ääntäminen, sanasto, lauseoppi). Kivako-projektissa tuotettavan kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä jompaankumpaan tai molempiin, mutta pääpaino on puhujamäärältään suuremmassa variantissa, brasilianportugalissa. Suomalaisten jatkuvasti yleistyvä lähisukukielen espanjan osaaminen toimii taustatukena portugalin opiskelulle.

Suomalaisten kontaktit portugalin kieleen liittyvät usein eri maihin ja erilaisiin tavoitteisiin maasta riippuen. Usein on kyse lomamatkasta Portugalin Algarveen tai Madeiralle. Etelä-Amerikan jättiläisvaltioon Brasiliaan puolestaan matkustetaan useammin työhön liittyen, vientikaupan hankkeissa. Afrikan Mosambik ja Angola puolestaan nousevat esiin kehitysyhteistyöhankkeissa – todennäköisesti tulevaisuudessa myös kauppakumppaneina.

Portugalinkielinen maailma on monikasvoinen: sitä edustavat yhtä lailla portugalilainen fado kuin brasilialainen Bossa Nova ja Forró, pyhiinvaellus Fátimaan kuin kukkauhri Iemanjálle, meren jumalattarelle, sekä Azorien jylhät, tuliperäiset saaret keskellä Atlanttia kuin kautta vuoden kuuman kostea Amazonian alue tai jatkuvan katastrofaalisen kuivuuden koettelema Koillis-Brasilia. Yhdistävä tekijä on portugalinkielisen maailman sijoittuminen vallitsevasti lämpimämmille leveysasteille, tropiikkiin ja subtropiikkiin.  Yhdistävä tekijä on – roomalaiskatolilaisuuden lisäksi – myös portugalin kieli, jonka portugalilaiset purjehtijat aikoinaan siirtomaita haaliessaan veivät mukanaan maailmalle. 

Portugalin ryhmässä on kolme tekijää, kaksi brasilialaista ja yksi suomalainen opettaja. Tällä hetkellä työskentelemme alkeiskurssin (3 op) parissa, tavoitteena saada se pilotointivaiheeseen syksyllä 2019 Aalto-yliopistossa. 

Kivakon portugalin tiimi:

Gabriela Barco, Aalto
Ilpo Kempas, SeAMK
Nathalia Pinto, HAMK

Korealaisen populaarikulttuurin suosio on viime vuosina nostanut korean kielen opetuksen kysynnän aivan uudelle tasolle, mutta vain harvassa suomalaisessa korkeakoulussa on mahdollisuus opiskella koreaa. Kivako-projekti vastaa tähän ongelmaan ja on osaltaan tukemassa kansallisen kielivarannon kehittymistä ja alueellista tasa-arvoa.

Koreasta tulee useimmille suomalaisille ensimmäisenä mieleen varmasti Pohjois-Korea, ovathan sen edesottamukset jatkuvasti esillä mediassa. Vähemmän tunnettua on se, että Suomessakin on paljon eteläkorealaisen populaarikulttuurin harrastajia, jotka seuraavat idoliensa elämää, käyvät konserteissa ulkomaita myöten jne. He katsovat myös korealaisia draamasarjoja ja ovat paremmin perillä populaarikulttuurin uusimmista suuntauksista kuin allekirjoittanut!

Tänäkin keväänä K-pop -sensaatio BTS konsertoi Iso-Britanniassa ja Ranskassa, ja muutama opiskelijani on menossa katsomaan heitä paikan päälle. Olen huomannut, että fanitausta vaikuttaa erittäin myönteisesti opiskelumotivaatioon. Monet ovat myös kuulleet korean kieltä jo aikaisemmin eli he tietävät, miltä se kuulostaa ja omaksuvat ehkä juuri siksi ääntämyksen varsin nopeasti. Suurin osa on myös tutustunut korean kieleen erilaisten nettisivustojen kautta. Yliopiston korean alkeiskurssit täyttyvät aina niin vinhaa vauhtia, että kysyntää kielen opetukselle todella on. Siksi Kivako-projekti osui juuri sopivaan aikaan. Sen puitteissa luodaan neljä kolmen opintopisteen laajuista verkkokurssia alkeista jatkotasolle.

Korean kielen työryhmä poikkeaa muista kielistä siinä, että se ei ole ryhmä vaan yhden ihmisen vastuulla, mikä vaikuttaa työskentelyyn sekä positiivisesti että negatiivisesti. Hankaluutena on se, että ideoitaan ei voi pallotella toisten opettajien kanssa. Hyvä puoli taas on se, että on täysin vapaat kädet toteuttaa visioitaan. Olen aikoinaan itse opiskellut koreaa englanninkielisten ja koreankielisten materiaalien avulla ja miettinyt monta kertaa, että suomalaisille opiskelijoille sopisi hieman erilainen lähestymistapa esim. kielioppiin, sillä sekä suomi että korea ovat agglutinoivia kieliä. Suomalaisten on siis hieman helpompi hahmottaa korean lauserakenteita kuin esim. englantia äidinkielenään puhuvien.

Auttavastakin korean kielen taidosta on takuulla hyötyä maassa matkaillessa, sillä englannin kielellä on yhä vaikea pärjätä esim. ostoksilla ja taksissa. Pelkkä koreankielisen tervehdyksen hallitseminen saa korealaiset huokailemaan ihastuksesta ja kehumaan kielitaitoa. Verkko-opiskelumahdollisuus antaa toivottavasti entistä useammalle kipinän opiskella korean kieltä ja jatkaa myöhemmin opintoja vaikka Koreassa asti.

Taru Salminen, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto

Chinese is the most widely spoken language in the world. Today, there are about one-fifth of the entire world population speaking Chinese as their native language. Studying Chinese would be the best way to open the doors to many business opportunities. Besides China, Chinese is also spoken in countries such as Malaysia, Thailand, Taiwan, Singapore, Indonesia, etc. Therefore, it would be beneficial for you if you know the language.

In Finland, Chinese is a growing language. There are more than 10 Finnish universities and at least 20 adult education centres offering Chinese courses through the year, however, the online Chinese teaching resources are still limited. As a Chinese language teacher, I have been paying attention to improve my students’ enthusiasm for learning Chinese. In recent years, digitalization have rapidly become an important part of language teaching and learning in higher education (HE) in Finland. Taking Aalto University as an example, all our courses are in Moodle based learning environment. Teachers are encouraged to apply blended learning and flipped learning strategies in teaching; I have been aware the huge differences between the traditional learning and blended learning. Through the digital environment, more students are motivated and can make commitment to complete the course; moreover, they study freely at their own pace.

The KiVAKO project supports this digitalization development. The project aims to create new learning pathways for less widely studied languages like Chinese in HE in Finland. Our goal is to improve more flexible, individual study paths for our learners. The two-person Chinese team will design six online courses (15 ECTS in total) from 0-A2 level for a large number of students. All the courses should also provide the learners with the necessary guidance and feedback. During the academic year, our priority is to acquire the adequate digital skills to update pre-existing materials and implement new technologies and virtual classroom applications.

In KiVAKO, many of teachers face quite similar challenges, for example, the limited online resources; developers must identify and acquire necessary skills of online software and tools; teachers transitioning to a new role (new platform); novel technical solutions and pedagogical models for online/blended learning. Particularly, in Chinese team, our biggest difficulty is that we only have TWO developers; therefore, we have to agree on everything and do everything together. On the other hand, in KiVAKO project, developers share the same opportunities: testing new teaching tools, sharing best practices and ensuring the transition from educators to facilitators and co-learners.

Besides working on creating online courses, we also put our effort to promote KiVAKO project all the time.  Our final goal is to offer useful and motivated online courses to our future learners. Next month, in June, Chinese 1 (3 ECTS) and Chinese Characters 1 (2 ECTS) courses should be ready in Digicampus and they will be piloted this autumn term. In addition, Chinese 2 (3 ECTS) and Chinese Characters 2 (2 ECTS) should be completed at the beginning of January 2020; In June 2020, the last two courses: Chinese 3 (3 ECTS) and Chinese Characters 3 (2 ECTS) will be finalized and ready in Digicampus.  

Overall, the KiVAKO project offers the new digital pedagogy that is important to develop the online Chinese education in Finland. Moreover, the project can improve teaching time management and bring learners more flexibility.

KiVAKO Chinese subproject group:
Jinhua Cheng, Aalto
Hai Guo, Haaga-Helia