KiVAKO laajentaa kielten opiskelun mahdollisuuksia korkeakouluissa

Kielivarantoa korkeakouluissa kehittävän KiVAKO-hankkeen päätösseminaari järjestettiin verkossa 23.4.2021. Seminaarissa esiintynyt Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas nosti esille ’uuden normaalin’ mahdollisuuksia viestintä- ja kieliopintojen suunnittelussa. Puheenvuorossaan hän painotti muun muassa monikielisten vuorovaikutustaitojen ja opiskelijoiden kieli-identiteetin merkitystä. Taalas korosti myös opettajien pedagogisen läsnäolon tärkeyttä verkko-opetuksessa sekä opetuksen ja ohjauksen välisen balanssin merkitystä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vararehtori Salla Huttunen puolestaan muun muassa korosti puheenvuorossaan hankkeen myötä syntyvää korkeakoulujen välistä uutta laajaa yhteistyötä, jonka avulla syntyy myös arvokasta tietoa korkea-asteen verkostoyhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista.

KiVAKO (2018-2021) on 25 suomalaisen korkeakoulun yhteishanke, joka on keskittynyt kielivarannon vahvistamiseen korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen avulla korkeakouluihin on luotu uusia mahdollisuuksia opiskella niin sanottuja harvemmin opiskeltuja kieliä. Hankkeessa on kehitetty yhteensä 184 opintopisteen virtuaalinen kielitarjonta 11 kielessä (espanja, italia, japani, kiina, korea, portugali, ranska, saksa, venäjä, viittomakieli ja viro) ja monikielisessä tandemopiskelussa.

KiVAKO-hankkeessa on rakennettu valtakunnallinen, paikkaan sitomaton ja ajallisesti joustava kieliopintojen tarjonta. Hankkeessa luodut opintopolut pohjaavat vahvasti digipedagogiikaan ja kohdentuvat alkeistasosta lähtien työelämän viestintätarpeisiin. Kaikki tuotetut opinnot on pilotoitu, arvioitu ja edelleen kehitetty hankkeen aikana järjestelmällisesti. Opinnot lisensoidaan avoimesti ja ne ovat siten valmistuttuaan kaikkien Suomen korkeakoulujen käytettävissä.

Suomalaisten kielitaito ja Suomen kielivaranto ovat vaarassa kaventua merkittävästi. Muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu kaikilla kouluasteilla on vähentynyt dramaattisesti. Yhä harvemmat ovat korkeakouluun tullessa opiskelleet muita kieliä kuin toista kotimaista ja englantia.

Perinteisesti Suomessa opiskeltujen saksan, ranskan ja venäjän opiskelu ja opiskelumahdollisuudet ovat vähentyneet kaikilla kouluasteilla. Nousevia kieliä, kuten kiina ja korea, tarjotaan hyvin rajallisesti. Kuitenkin korkea-asteen opintoja edellyttävissä tehtävissä laajempi kielitaito on välttämätön. Kansallisen kielivarannon kuihtuminen on uhka Suomen kansainvälisille suhteille, kaupalle ja kulttuurin kehittymiselle.

KiVAKO-hankkeessa rakennettu virtuaalinen kielitarjonta lisää koulutuksellista tasa-arvoa mahdollistamalla laajemman vieraiden kielten tarjonnan myös pienemmille ja vähän kieliä tarjoaville yksiköille. Verkoston kautta tarjotaan korkeakouluopiskelijoille virtuaaliopintoja ja mahdollisuus valita opintoja ristiin eri korkeakoulujen välillä.

Hankkeessa on luotu myös kokonaan uusi yhteistyöverkosto (KiVANET) hankkeen jälkeiselle ajalle. Verkosto tuottaa, kehittää ja laajentaa jatkossa opintotarjontaa. Kielten verkko-opintoja on mahdollista suorittaa myös avoimen väylän kautta ja näin verkosto tukee jatkuvaa oppimista. Opettajille valtakunnallinen verkosto tarjoaa tukea digipedagogisen asiantuntijuuden kehittämiseen ja vertaistukea laadukkaan verkko-oppimateriaalin luomiseen.

Lisätietoja:

Teppo Varttala, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
teppo.varttala(at)haaga-helia.fi

Pasi Puranen, Aalto-yliopisto
pasi.puranen(at)aalto.fi

KiVAKO-hankkeen päätösseminaari perjantaina 23.4.2021

KiVAKO-hankkeen kaikille avoin päätösseminaari järjestetään verkossa pe 23.4.2021 klo 9.00-12.00.

KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jonka puitteissa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä valtakunnallisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista joustavista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle. Yhteensä verkko-opintoja tuotetaan 11 eri vieraassa kielessä ja monikielisessä UniTandemissa noin 180 opintopistettä.

Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. KiVAKO-opintojen tarjonta jatkuu valtakunnallisena korkeakoulujen verkostoyhteistyönä hankkeen päätyttyä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen seminaarin tästä linkistä. Ilmoittauduthan viimeistään ti 20.4.2021. Zoom-linkki lähetetään kaikille ilmoittautuneille 21.4.2021. Seminaariin osallistuminen on ilmaista. Osallistujamäärä on rajattu 300 henkilöön. Rinnakkaissessioissa esitysten kielet ovat suomi ja englanti.

Tallenteet

  1. Seminaarin aloitus klo 9-10.15
  2. Rinnakkaissessioiden ja päätössanojen tallenteiden linkit: ota yhteys tuuli.itkonen(at)haaga-helia.fi

KiVAKO-hanke pilotoi loppukeväästä 2021 Japani 4 -kurssin

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 25 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi vieraiden kielten verkko-opintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Loppukeväästä 2021 hankekorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille on tarjolla vielä taulukossa mainittu verkko-opintoina toteutettava japanin kurssi. Tarkemmat tiedot kurssista, ilmoittautumisohjeet ja tietoa kielten verkko-opiskelusta löydät DigiCampuksen Moodlesta ilmoittautumisaikana 2.–8.4.2021. Valitse kirjautumissivulla Kirjaudu vierailijana, Logga in som gäst tai Log in as a guest.

OpintojaksoLaajuus, opCEFR-tasoVastuukorkeakoulu
KiVAKO-japani 4A2Centria

Loppukirin tuotteet: saksan sanakirja-apuri, Schlauberger-kielioppi ja ruotsinnoksia

Saksa-tiimi on ottamassa KiVAKO-loppukiriä. Kevätlukukaudella 2021 pilotoimme vielä opintojaksot saksa 4, 5, 6 ja 7. Vaikka materiaali on jo valmista ja osa siitä on jo aiemminkin pilotoitu, keskusteltavaa ja sovittavaa tuntuu riittävän.

Opintojakson logiikka ja ulkoasu täytyy olla yhtenevä moduulista 1 moduulin 3 kullakin toteutuksella. Opettajille ja opiskelijoille tarvitaan myös selkeät oppaat. Pilottiopettajat eivät välttämättä ole itse olleet luomassa materiaalia, joten ainakin opettajan täytyy saada kohtuullisen aukoton kuva kurssista.

Myös pilottikurssien arviointiasioista on käyty keskustelua, jota jatkamme kevään pilottien päätyttyä. Osa opettajista on sitä mieltä, että arvioitavia tehtäviä tulee olla runsaasti, kun taas osa haluaa selkeästi rajatun, suppeamman määrän arvioitavaa. Ratkaisevaa tässä lienee se, suorittavatko opiskelijat tehtäviä, jotka eivät ole heille pakollisia. Mikäli he eivät suorita kaikkea mitä opettajat toivoisivat heidän suorittavan, on seuraava kysymys se, saavatko he opintojakson suoritettua hyväksytysti.

Kivakoprojekti on tuottanut saksan osalta hienona lisänä monikäyttöisiä verkkoaineistoja, joita voi hyödyntää kaikessa saksanopetuksessa. Jo hankkeen alkuvaiheessa saksa-tiimi totesi, että opintojaksojen oheen tarvitsisimme kielioppisivustoa, jolla olisi selkeästi kera esimerkkien ja harjoitusten selitetty jo aiemmin opittuja ja ehkä unohdettuja kielioppiasioita. Verkossa on saatavilla joitakin suomenkielisiä kielioppisivustoja, mutta mikään niistä ei vastannut täysin saksa-tiimin tarpeisiin.  Myöskään linkittäminen toisille KiVAKO-hankkeen saksan opintojaksoille ei olisi ollut toimiva ratkaisu.

Koska suuressa tiimissä oli runsaasti työvoimaa, työtunteja ja innokkaita tekijöitä, päätimme tuottaa verkkoon kaikkien saataville saksan kieliopin. Schlauberger-kieliopin (https://sites.google.com/view/saksan-kielioppi) voi linkittää kaikkiin KiVAKO-opintojaksoihin tai muuhun opetukseen. Kieliopin esimerkit ja harjoitukset ovat KiVAKO-kursseilta. Lisäksi on hyödynnetty luvan kanssa Deutsche Virtuelle Grammatik –aineistoa.

Mia Raitaniemi (Hanken) on tuottanut Saksan kielen sanakirja-apurin, joka on vapaasti saatavilla verkossa (ks. https://sites.google.com/view/sanakirja-apuri/). Sanakirja-apurin teksteissä ja tehtävissä käsitellään ”vanhanajan” paperille printattuja sanakirjoja, verkkosanakirjoja, verkkoon siirrettyjä perinteisiä sanakirjoja, korpussanakirjoja ja DWDS-sanakirjan toimintoja. Lisäksi löytyy informaatiota Google-kääntäjästä ja siitä, miten se toimii tai ei toimi. Opiskelijat eivät välttämättä ymmärrä Google-kääntäjän ja sanakirjojen eroa. Tästä osiosta saa hyviä esimerkkejä siitä, miksi Google-kääntäjää ei kannata käyttää sanakirjana.

Edellä kuvattujen ponnistusten lisäksi KiVAKO-hanke tuottaa myös ruotsinnokset opintojaksoista Saksa 1 ja 2 sekä Schlauberger-kieliopin keskeisistä osista. Näin saksan materiaalit saadaan käyttöön myös ruotsinkielisissä korkeakouluissa.

Heli Simon, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

KiVAKO pilot course, spring 2021

KiVAKO is a joint project of 25 Finnish universities, with funding from the Ministry of Education and Culture. In the spring of 2021, the project is piloting language courses of 3–5 credits on the Moodle platform of the DigiCampus project.

Students from the schools participating in the project can sign up for web-based language studies. The courses detailed below are based either on English as the support language or on the target language alone. The courses are thus also suited to students who do not speak Finnish.

Further information on language-specific courses, enrolment instructions and information on web-based language learning can be found on the DigiCampus Moodle platform during the enrolment period from 13 to 20 January 2021. On the sing in page, choose Kirjaudu vierailijana, Logga in som gäst or Log in as a guest.

CourseCreditsCEFR levelSchool in charge of course
KiVAKO-espanja 6 (Spanish 6)B1 LAB 

Multilingual UniTandem studies are also available in the spring of 2021: further information and enrolment instructions are available on the UniTandem web pages. (www.unitandem.fi). Enrolment for spring 2021 UniTandem studies is from 11 January to 7 February 2021.

Other KiVAKO language courses may be available in the late spring and early summer of 2021. Information on such courses will be available on these web pages in late March or early April.

KiVAKO-hankkeen pilottiopintojaksot keväällä 2021

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 25 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3–5 op:n vieraiden kielten verkko-opintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Kevätlukukaudella 2021 hankekorkeakoulujen opiskelijoille ovat tarjolla taulukossa mainitut verkko-opintoina toteutettavat yksittäisten kielten opintojaksot. Tarkemmat tiedot kursseista, ilmoittautumisohjeet ja tietoa kielten verkko-opiskelusta löydät DigiCampuksen Moodlesta ilmoittautumisaikana 13.–20.1.2021. Valitse kirjautumissivulla Kirjaudu vierailijana, Logga in som gäst tai Log in as a guest.

OpintojaksoLaajuus, opCEFR-tasoVastuukorkeakoulu
KiVAKO-espanja 2 A1 SAMK 
KiVAKO-espanja 6 B1 LAB 
KiVAKO-italia 4 A2 Lapin yliopisto
KiVAKO-japani 3 A1 Centria 
KiVAKO-korea 2 A1 Turun yliopisto 
KiVAKO-korea 4 A2 Turun yliopisto 
KiVAKO-ranska 1 A1 Metropolia 
KiVAKO-ranska 4 A2 Tampereen yliopisto
KiVAKO-ranska 5 B1 Aalto 
KiVAKO-ranska 6 B1 Vaasan yliopisto 
KiVAKO-ranskan ääntämiskurssi A1-B1 Itä-Suomen yliopisto 
KiVAKO-saksa 4 A2 Centria 
KiVAKO-saksa 5 B1 SeAMK 
KiVAKO-saksa 6 B1 Haaga-Helia 
KiVAKO-saksa 7 B2 Xamk 
KiVAKO-venäjä 23A1JAMK
KiVAKO-venäjä 6 B1 LAB 

Kevätlukukaudella 2021 on tarjolla myös monikielistä UniTandem-opiskelua: lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät UniTandem-verkkosivuilta (www.unitandem.fi). Ilmoittautumisaika kevätlukukauden 2021 UniTandem-opintoihin on 11.1.–7.2.2021.

Loppukeväällä ja alkukesästä 2021 tarjolla on myös ainakin japani 4 -kurssi (viikot 18–26). Loppukevään ja kesän opintoja koskevaa lisätietoa julkaistaan näillä sivuilla maalis–huhtikuun vaihteessa.

Kokemuksia venäjän osahanketyöstä ja venäjä 1 – kurssin tuottamisesta

Venäjän osahanke suunnittelee seitsemää venäjän kurssia tasoille A0-B1 (venäjä vieraana kielenä). Seitsemästä kurssista on tähän mennessä aktiivisesti tehty työtä viiden kurssin osalta (Venäjä 1-5). Kaksi viimeistä kurssia ovat suunnitteluvaiheessa. Yksi kursseista pilotoitiin syksyllä 2019 (Venäjä 3) ja kaksi keväällä 2020 (Venäjä 1 ja 4). Venäjän osahankkeeseen on osallistunut 10-12 opettajaa kymmenestä korkeakoulusta.

Jokainen kurssi koostuu yleensä kolmesta opintopisteestä. Yksi opintopiste tarkoittaa neljää opiskeluviikkoa. Jokaisen kurssin tuottamiseen on osallistunut 2-4 opettajaa ja koko venäjän ryhmä on jaettu viiteen pienryhmään. Pienryhmien välillä on kuitenkin paljon yhteistyötä. Venäjän ryhmässä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta, minkä kautta on usein saatu myös uusia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Uudet näkökulmat koko osahankkeen ja yksittäisten kurssien osalta ovat auttanut edistämään kurssien kehittämistä sekä oppimateriaalin suunnittelua ja tuottamista. Työtä on tehty pienryhmissä mm. Skypen välityksellä. Paljon yhteistyötä on tehty myös työseminaareissa ja venäjän ryhmä on kokoontunut useita kertoja JAMK:ssa.

Venäjä 1, 3 op

Tämä kurssi on alusta alkaen ollut koko venäjän ryhmän huomion kohteen muun muassa siksi, että Venäjä 1 on koko osahankkeen ensimmäinen kurssi. Sen pitää olla sillä tapaa erikoinen, että siitä syntyy ”portti” koko venäjän kurssien sarjalle. Moduulin pitää herättää heti opiskelijan kiinnostus ja luoda motivaatiota venäjän opiskeluun. Kurssista on keskusteltu venäjän ryhmässä paljon, koko ryhmän antaessa ehdotuksia ja ideoita. Ehdotuksia ja ideoita kerättiin materiaalipankkiin Padletissa ja Sharepointissa. Toisinaan ajatukset olivat ristiriitaisia. Osahankkeen ja koko KIVAKO-hankkeen tavoitteena on muun muassa innovatiivinen oppimateriaalin tuottaminen. Toisaalta, Suomessa on melko pitkät venäjän oppimisen perinteet ja on jo olemassa paljon oppimateriaaleja, myös netissä. Siksi päädyimmekin käyttämään myös jo olemassa olevaa materiaalia hyväksi, ettemme keksi pyörää uudelleen. Näin tehtiin, esim. Kafe Piter -nettikurssin tehtävien osalta: niitä käytetäänVenäjä 1 –kurssilla ja muillakin kursseilla, sillä Kafe Piterin tekijänoikeudet sen sallivat.

Mistä aloitimme?

Aloitimme työparini kanssa Venäjä 1 –kurssin suunnittelun joulukuussa 2018. Ensimmäiset materiaalit kerättiin Google Docsissa. Silloin kurssien oppimisympäristöstä ei ollut muuta tiedossa, kuin että olisi Moodle-pohjainen. Aluksi materiaalit tehtiin esimerkiksi Quizletin tai Learningappsin avulla. Ideoita tuli runsaasti: ajatuksena oli jopa sellainen, että kun uuden kurssin pitää olla innovatiivinen, voisi avata uuden Instagram-tili ja tehdä jotkin tehtävät siellä. Myöhemmin tästä luovuttiin mutta, tili oli kyllä avattu.

Vasta keväällä 2019, kun DigiCampuksen Moodle-oppimisalusta oli käynnistetty, kävi ilmi, että parhaat mahdollisuudet antaa toki H5P-työkalu. Suurin osa Venäjä 1:n oppimateriaaleista ja tehtävistä tehtiin H5P:n avulla, kuten muillakin venäjän kursseilla. H5P työkaluna antaa paljon interaktiivisia mahdollisuuksia kurssille ja tekninen osaaminen oli erittäin tärkeää materiaalin tuottamisessa. DigiCampuksessa järjestetyt Moodle-, H5P- ja muut koulutukset sekä helpdesk-chatti olivat suureksi avuksi. Kollegoilta taas on tullut paljon tukea ja apua teknisissä asioissa. Työ ei kuitenkaan edistynyt aina suunnitelmien mukaan. Venäjä 1 -kurssin pilotointi oli ensin suunniteltu keväälle 2019, sitten syksylle 2019. Pilotointi toteutui lopulta vasta keväällä 2020.

Työ jatkui

Itselleni oppimateriaalin tuottaminen verkossa ei ollut aivan uutta, sillä olen tehnyt Centrialle muutaman Averko- ja monimuotokurssin kokonaan tai osittain verkossa Optimassa, Optiman työkaluilla. Alussa ajatuksena oli, että voisin käyttää Optimankin kursseja uudella Venäjä 1 -kurssilla, mutta aiemmista kursseista ei lopulta käytetty paljoa materiaaleja, joitakin kielioppiasioita lukuun ottamatta. Kurssi piti suunnitella uudenlaiseksi: sille tuli uusi juoni, uudet lukutekstit, tehtävät ja äänitteet. Kurssin laatijat vaihtuivat pari kertaa matkan varrella eri syistä. Joka kerta kun uusi laatija tuli mukaan, suunnitelmat muuttuivat, koska uusilla tekijöillä oli aina uusia ideoita ja ehdotuksia. Suunnitelma muuttui esimerkiksi eri kielioppiasioiden ajoittamisessa, (mm. verbit preesensissä), maan nimien ja kansallisuuksien sijoittelussa (jo kurssin toisessa osassa vai myöhemmin), välikokeiden määrässä ja niin edelleen. Muutoksista huolimatta alkuperäinen jo joulukuussa 2018 suunniteltu juoni kuitenkin säilyi (suomalaiset opiskelijat Ella ja Matti opiskelevat venäjää, tutustuvat Pietariin ja venäläiseen opiskelijaan Mariaan ja lopuksi aloittavat työharjoittelussa Suomen konsulaatissa Pietarissa.

Kevään 2020 pilotoinnin myötä saamme tietoa, miten Venäjä 1 –kurssin toimivuudesta ja näemme, minkälaista palautetta opiskelijoilta tulee. Kurssi ei ole täydellinen ja on hyvin mahdollista, että pilotoinnin jälkeen teemme taas muutoksia. Venäjä 3 –kurssin pilotoinnin jälkeen viime vuonna palautteena oli, että opiskelijat halusivat nähdä enemmän opetusvideoita. Tätäkin pitää miettiä ja olemme jo yhdessä pohtineet sitä, millaiset opetusvideot olisivat hyviä ja toimivia (esim. videon pituus, musiikki taustalla jne.). Kurssin osalta pyydetään opiskelijoilta myös tietoja siitä, paljonko aikaa heillä meni eri tehtäviin. Palautteet analysoidaan ja pohditaan mahdollista kurssin jatkokehittämistä myös tältä osin.

Hankkeen merkityksestä

Osallistuminen hankkeeseen on tuonut osallistujille paljon mahdollisuuksia kehittää pedagogista ja teknistä osaamista sekä verkostoitua. Itselleni hankkeeseen osallistuminen on tärkeää myös sen takia, että sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Etelä- ja Itä-Suomen korkeakouluissa työskentelevien opettajien kanssa. Heidän alueillaan ja oppilaitoksissaan venäjän opetusta ja opettajia on enemmän kun Centriassa. On oikein hyödyllistä, että voimme muiden opettajien kanssa vaihtaa ideoita ja kehittää osaamista. Venäjää on kyllä opetettu Kokkolassa Centrian lisäksi myös Kokkolan seudun opistossa ja Kokkolan suomalaisessa lukiossa. Venäjä on Suomen naapurimaa ja venäjän kielen rooli ja osaaminen on ollut Suomessa aina tärkeää. Venäjänkielisiä asuu Suomessa noin 70 000. Keski-Pohjanmaa ei ole kuitenkaan sellainen alue, jossa asuu paljon venäjänkielisiä. Tämä tarkoittaa, että venäjää ei opeteta esim. äidinkielenä. Mutta venäjän kielellä on merkitystä Keski- Pohjanmaalla liiketoiminnan takia: esimerkiksi Kokkolan satamassa on paljon Venäjän liikennettä ja Kokkolasta löytyy huolintayrityksiä, joilla on paljon yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän kielen merkitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla voi kasvaa mm. Fennovoiman hankkeen yhteydessä. Sen takia mahdollisuus kehittää venäjän opetusta ja osaamista on arvokasta.

Hankkeeseen osallistuminen antoi myös itselleni mahdollisuuden pohtia, mitä voisi mahdollisesti muuttaa Centrian venäjän kursseilla. Hanke on antanut paljon uusia ideoita ja motivaatiota uusien kurssien tuottamiseen. On hyvä, että KiVAKO-hanke vielä jatkuu ja voimme jatkaa oman osaamisemme kehittämistä kielten opetuksessa.

Linkit:

Kokemuksia verkkokurssin pilotoinnissa (Varpu Pöntynen, Vaasan yliopisto)

Venäjä 1 pilotoitavan kurssin kuvaus

Elena Chernorot, Centria

Syksyn 2020 pilottikurssien ilmoittautuminen aukeaa 31.8.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 25 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3–5 op:n kieliopintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Syyslukukaudella 2020 hankekorkeakoulujen opiskelijoille ovat tarjolla seuraavat verkko-opintoina toteutettavat kieliopinnot:

OpintojaksoLaajuusCEFR-tasoVastuukorkeakoulu
KiVAKO: Chinese 3 & Chinese characters 35 opA2.1Aalto
KiVAKO: espanja 33 opA2LAB
KiVAKO: espanja 43 opA2.2Helsingin yliopisto
KiVAKO: espanja 53 opB1Laurea
KiVAKO: espanja 73 opB2Aalto
KiVAKO: italia 33 opA2Lapin yliopisto
KiVAKO: japani 23 opA1Centria
KiVAKO: korea 13 opA1.1Turun yliopisto
KiVAKO: korea 33 opA1.2Turun yliopisto
KiVAKO: Portuguese 33 opA2.1Aalto
KiVAKO: ranska 23 opA1Metropolia
KiVAKO: ranska 33 opA2.1Tampereen yliopisto
KiVAKO: Kv- ja EU-oikeuden ranskaa3 opB2Helsingin yliopisto
KiVAKO: saksa 33 opA2Savonia
KIVAKO: saksa 83 opB2Tampereen yliopisto
KiVAKO: venäjä 23 opA1JAMK
KiVAKO: venäjä 33 opA1.2Vaasan yliopisto
KiVAKO: venäjä 53 opA2XAMK
KiVAKO: viittomakieli 23 opA2DIAK
KiVAKO: viro 15 opA1Haaga-Helia
  • Tutustu kursseihin 31.8.2020 alkaen klikkaamalla yllä olevasta taulukosta kurssin nimeä. Pääset tutustumaan kursseihin DigiCampus-alustalla vierailijana.
  • Tason 1 kurssit lähtevät liikkeelle alkeista. Ylempien tasojen kurssit edellyttävät edeltäviä kursseja tai mainittuja CEFR-tasoja vastaavia pohjatietoja. Ennen ilmoittautumista kannattaa lukea kielten verkko-opiskelusta ja kurssien valinnasta täältä.
  • Jokaisen kurssin etusivulla on lyhyt kuvaus kurssista ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen. Linkin löydät myös tästä.
  • Pilottiopintojaksoille varataan kiintiöpaikat kunkin hankekorkeakoulun opiskelijoille. Kurssipaikat arvotaan, joten ilmoittautumisjärjestys ei ole ratkaiseva. Myös yli jäävät paikat jaetaan arpomalla.
  • Ilmoittautumisaika on 31.8.-6.9.2020. Tieto kurssipaikasta tulee sähköpostitse viikolla 37.
  • Kurssit toteutetaan syys-joulukuussa 2020. Tarkemmat kurssikohtaiset ajoitustiedot ovat kurssin kuvauksen yhteydessä.
  • Ilmoittautumista koskeviin kysymyksiin vastataan 31.8.2020 alkaen osoitteessa kivako@haaga-helia.fi.

Runsaasti ilmoittautumisia KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikursseille

KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikursseille tuli 975 ilmoittautumista 25 eri korkeakoulusta. Eniten ilmoittautumisia tuli japanin, viittomakielen, ranskan ja venäjän alkeista lähteviin opintoihin. Helmi-toukokuussa toteutettavat kurssit jatkavat valtakunnallisen korkea-asteen kieliopintojen yhteistarjonnan testaamista.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää vielä kevätkaudella (monikieliset UniTandem-opinnot) ja kesällä 2020 (mm. viro 2). Syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Seuraa siis korkeakoulusi tiedotuskanavia!

Kokemuksia verkkokurssien pilotoinnista: Digisiivillä

Olisin kieltäytynyt, jos olisin voinut. Olin kuitenkin juuri taloon pestattu uusi työntekijä, joka ei heti halunnut ryhtyä ”hankalaksi”. Ajatus johonkin digihankkeeseen lähtemisestä tuntui mahdottomalta, kun edeltävät viisi vuotta oli käytössä ollut reilun neliömetrin kokoinen liitutaulu, johon liitukaan ei oikein tarttunut. Ymmärsin hyvin, että viisi vuotta ulkomailla oli kehittänyt aivan muita ansioita kuin niitä, mitä suomalainen oppilaitos kaipasi opettajaltaan.

Hanketyön käynnistyminen vei aikaa harmittavan pitkään, mutta toisaalta se antoi minun kaltaiselleni aikaa hankkia tietoa ja vähän taitoakin. Omassa osahankeryhmässä työ sujui hyvin: oltiin kehittämistarpeista ja tarvittavasta kurssitarjonnasta aika samanmielisiä. Kurssien sisältösuunnitelmat ja pedagogiset käsikirjoitukset syntyivät yhdessä nopeasti. Olimme saavutettuun kovin tyytyväisiä. Homma näytti lähtevän onnistuneesti nousukiitoon.

Turbulenssia

Jakauduimme venäjän ryhmässä viiteen pienryhmään (kaksi tai kolme henkilöä kussakin). Jako perusteet olivat hyvin käytännölliset: jokaisessa ryhmässä piti olla ainakin yksi syntyperäinen kielenpuhuja, ja tuntiresurssien määrän piti olla lähes sama kaikissa ryhmissä. Mutta aina ei kaikki mene niin kuin on kaavailtu: joku lopetti vähien resurssien takia, joku sairastui, joku tuli mukaan vähän myöhässä ja joku vielä myöhempään. Myöhässä tulleiden ei varmaan kaikilta osin ollut helppoa hypätä liikkuvan junan kyytiin ja tulla osaksi ryhmää.

Itsetunto oli koetteella monta kertaa. Opettaja on tottunut olemaan se, joka on oikeassa. Opettaja on se, joka tietää. Ja jokainen on omasta mielestään kohtalaisen hyvä opettaja. Omat tekeleeni vaikuttivat taitavan parini aikaansaannosten rinnalla varsin kömpelöiltä ja heikoilta. Huonommuuden tunne oli tukahduttaa yrittämisen halun kokonaan (ensimmäisen kerran elämässäni taisin osata samaistua huonon oppilaan kokemuksiin). Mietin, voinko selviytyä tästä edes jotenkin itsekunnioitukseni säilyttäen. Nyt jälkikäteen olen sitä mieltä, että oli todella hieno juttu, että sain työskennellä niin taitavan kollegan kanssa. Se avarsi omaa maailmaani, käsitystä opettamisesta ja oppimisesta ja siitä, miten monella tavalla asioita voi toteuttaa. Erittäin terveellinen kokemus.

Työskentelytapoihin liittyvät yksilölliset erot alkoivat myös vaikuttaa ryhmän työskentelyyn. Kuka on kenelle vastuussa? Ovatko syntyvät tuotokset koko ryhmän, pienryhmän vai kuitenkin yksilön vastuulla? Voiko jokainen tehdä näköisensä työn vai onko olemassa jokin ylempi standardi, johon olisi pyrittävä?

Härkää sarvista, sakkausta pelkäämättä

En kykene muistamaan miksi ja milloin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi pilotoimaan KiVAKO-Venäjä 3 –kurssin. Yhtäkkiä tajusin olevani jälleen uuden äärellä. Kurssin valmistuminen määräaikaan mennessä oli varmaa, sitä ei tarvinnut jännittää. Mutta mokaaminen mahdollisesti jopa 30 ihmisen edessä tuntui jäätävän kauhistuttavalta. Helpotus oli suuri, kun joukko pieneni 15:een ja lopulta seitsemään. Omasta mielestäni olen selviytynyt ihan hyvin.

Ensimmäinen verkkotapaaminen oli luonnollisesti jännittävä, ja myönsinkin opiskelijoille oitis olevani ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kaikki ei tietenkään sujunut ongelmitta, mutta orastavan katastrofin pelasti se, että ryhmäni oli pieni. Jatkossa sujui jo paremmin.

Telemark vai mahalasku

Opiskelijoiden loppupalautetta en ole tätä kirjoittaessani vielä saanut, mutta omana yhteenvetonani voisin nostaa esiin muutamia seikkoja:

Verkkotapaamiset ovat olleet mielestäni todella tärkeä työskentelymuoto. Siinä opiskelijoilla on mahdollisuus saada suora kontakti opettajaan. Lisäksi ainakin omassa ryhmässäni keskustelut pienryhmissä ovat toimineet hyvin, vaikka ryhmä oli melko heterogeeninen taustoiltaan ja taidoiltaan.

Pyysin opiskelijoita reilusti antamaan palautetta, jos korjaamisen kohteita materiaalista ja työskentelymenetelmistä löytävät. Ilokseni he ovat näin rohjenneet toimia, ja näin olemme jo matkan varrella kyenneet viilaamaan jotakin. Kurssilla olisi myös hyvä pystyä reagoimaan havaittuihin oppimistarpeisiin.

Oma materiaalimme sisälsi äänitteet kaikista teksteistä, myös kielioppimateriaalista. Ne tietysti piti jaksaa avata ja kuunnella. Verkkotapaamisessa havaitsin isoja puutteita opiskelijoiden ääntämisessä. Tein aiheesta pienen videon, ja opiskelijat toivoivat minun jatkossakin puuttuvan ääntämiseen. Vaikuttaisi siis siltä, että ääntämiseen liittyviä harjoituksia kannattaisi pitää mukana myös vähän edistyneemmillä kursseilla, alkeiskursseista puhumattakaan.

Kurssimme opiskelijoilla oli varsin vähän palautettavia kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Luulen, että opiskelun rytmittämiseksi ja palautteen lisäämiseksi sellaisia olisi hyvä olla enemmän. Palautteen antaminen lisää luonnollisesti merkittävästi opettajan työtä, mutta uskoisin sen motivoivan opiskelijaa ja olevan hänelle hyödyksi. Kehittämistä olisi myös pienryhmätyöskentelyssä Moodle-ympäristössä ja vertaispalautteen ja oman oppimisen reflektoinnin mukaan ottamisessa.

Opettajan on hyvä olla aloitteellinen myös opiskelijoiden suuntaan: seurata opiskelijoiden läsnäoloa Moodlessa, kysellä perään, osoittaa kiinnostusta. Itse tein aktiivista tarkkailutyötä, otin yhteyttä ensimmäisen opiskeluviikon aikana kaikkiin niihin, jotka eivät olleet Moodleen kirjautuneet. Ja lisäksi vielä matkan varrella herättelin joitakin mukaan toimintaan. Niinpä se joukko, joka mukaan tuli, pysyi kasassa loppuun saakka.

Minulle KiVAKO on merkinnyt suurta loikkaa omien digitaitojen kehittymisessä. Opettajan työ on usein yksinäistä ja itsenäistä puurtamista. Hankkeet kuitenkin pakottavat yhteistyöhön. Yhteistyö puolestaan tarjoaa mahdollisuuden laajentaa näkemyksiä ja ottaa oppia toisen näkemyksistä ja taidoista. Parhaimmillaan opettaja saa pakkiinsa runsaasti uusia työkaluja ja jatkuvan oppimisen perspektiivi pitää yllä kiinnostusta työhön ja voi jopa parantaa työssäjaksamista.

Varpu Pöntynen
Vaasan yliopisto