Kokemuksia venäjän osahanketyöstä ja venäjä 1 – kurssin tuottamisesta

Venäjän osahanke suunnittelee seitsemää venäjän kurssia tasoille A0-B1 (venäjä vieraana kielenä). Seitsemästä kurssista on tähän mennessä aktiivisesti tehty työtä viiden kurssin osalta (Venäjä 1-5). Kaksi viimeistä kurssia ovat suunnitteluvaiheessa. Yksi kursseista pilotoitiin syksyllä 2019 (Venäjä 3) ja kaksi keväällä 2020 (Venäjä 1 ja 4). Venäjän osahankkeeseen on osallistunut 10-12 opettajaa kymmenestä korkeakoulusta.

Jokainen kurssi koostuu yleensä kolmesta opintopisteestä. Yksi opintopiste tarkoittaa neljää opiskeluviikkoa. Jokaisen kurssin tuottamiseen on osallistunut 2-4 opettajaa ja koko venäjän ryhmä on jaettu viiteen pienryhmään. Pienryhmien välillä on kuitenkin paljon yhteistyötä. Venäjän ryhmässä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta, minkä kautta on usein saatu myös uusia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Uudet näkökulmat koko osahankkeen ja yksittäisten kurssien osalta ovat auttanut edistämään kurssien kehittämistä sekä oppimateriaalin suunnittelua ja tuottamista. Työtä on tehty pienryhmissä mm. Skypen välityksellä. Paljon yhteistyötä on tehty myös työseminaareissa ja venäjän ryhmä on kokoontunut useita kertoja JAMK:ssa.

Venäjä 1, 3 op

Tämä kurssi on alusta alkaen ollut koko venäjän ryhmän huomion kohteen muun muassa siksi, että Venäjä 1 on koko osahankkeen ensimmäinen kurssi. Sen pitää olla sillä tapaa erikoinen, että siitä syntyy ”portti” koko venäjän kurssien sarjalle. Moduulin pitää herättää heti opiskelijan kiinnostus ja luoda motivaatiota venäjän opiskeluun. Kurssista on keskusteltu venäjän ryhmässä paljon, koko ryhmän antaessa ehdotuksia ja ideoita. Ehdotuksia ja ideoita kerättiin materiaalipankkiin Padletissa ja Sharepointissa. Toisinaan ajatukset olivat ristiriitaisia. Osahankkeen ja koko KIVAKO-hankkeen tavoitteena on muun muassa innovatiivinen oppimateriaalin tuottaminen. Toisaalta, Suomessa on melko pitkät venäjän oppimisen perinteet ja on jo olemassa paljon oppimateriaaleja, myös netissä. Siksi päädyimmekin käyttämään myös jo olemassa olevaa materiaalia hyväksi, ettemme keksi pyörää uudelleen. Näin tehtiin, esim. Kafe Piter -nettikurssin tehtävien osalta: niitä käytetäänVenäjä 1 –kurssilla ja muillakin kursseilla, sillä Kafe Piterin tekijänoikeudet sen sallivat.

Mistä aloitimme?

Aloitimme työparini kanssa Venäjä 1 –kurssin suunnittelun joulukuussa 2018. Ensimmäiset materiaalit kerättiin Google Docsissa. Silloin kurssien oppimisympäristöstä ei ollut muuta tiedossa, kuin että olisi Moodle-pohjainen. Aluksi materiaalit tehtiin esimerkiksi Quizletin tai Learningappsin avulla. Ideoita tuli runsaasti: ajatuksena oli jopa sellainen, että kun uuden kurssin pitää olla innovatiivinen, voisi avata uuden Instagram-tili ja tehdä jotkin tehtävät siellä. Myöhemmin tästä luovuttiin mutta, tili oli kyllä avattu.

Vasta keväällä 2019, kun DigiCampuksen Moodle-oppimisalusta oli käynnistetty, kävi ilmi, että parhaat mahdollisuudet antaa toki H5P-työkalu. Suurin osa Venäjä 1:n oppimateriaaleista ja tehtävistä tehtiin H5P:n avulla, kuten muillakin venäjän kursseilla. H5P työkaluna antaa paljon interaktiivisia mahdollisuuksia kurssille ja tekninen osaaminen oli erittäin tärkeää materiaalin tuottamisessa. DigiCampuksessa järjestetyt Moodle-, H5P- ja muut koulutukset sekä helpdesk-chatti olivat suureksi avuksi. Kollegoilta taas on tullut paljon tukea ja apua teknisissä asioissa. Työ ei kuitenkaan edistynyt aina suunnitelmien mukaan. Venäjä 1 -kurssin pilotointi oli ensin suunniteltu keväälle 2019, sitten syksylle 2019. Pilotointi toteutui lopulta vasta keväällä 2020.

Työ jatkui

Itselleni oppimateriaalin tuottaminen verkossa ei ollut aivan uutta, sillä olen tehnyt Centrialle muutaman Averko- ja monimuotokurssin kokonaan tai osittain verkossa Optimassa, Optiman työkaluilla. Alussa ajatuksena oli, että voisin käyttää Optimankin kursseja uudella Venäjä 1 -kurssilla, mutta aiemmista kursseista ei lopulta käytetty paljoa materiaaleja, joitakin kielioppiasioita lukuun ottamatta. Kurssi piti suunnitella uudenlaiseksi: sille tuli uusi juoni, uudet lukutekstit, tehtävät ja äänitteet. Kurssin laatijat vaihtuivat pari kertaa matkan varrella eri syistä. Joka kerta kun uusi laatija tuli mukaan, suunnitelmat muuttuivat, koska uusilla tekijöillä oli aina uusia ideoita ja ehdotuksia. Suunnitelma muuttui esimerkiksi eri kielioppiasioiden ajoittamisessa, (mm. verbit preesensissä), maan nimien ja kansallisuuksien sijoittelussa (jo kurssin toisessa osassa vai myöhemmin), välikokeiden määrässä ja niin edelleen. Muutoksista huolimatta alkuperäinen jo joulukuussa 2018 suunniteltu juoni kuitenkin säilyi (suomalaiset opiskelijat Ella ja Matti opiskelevat venäjää, tutustuvat Pietariin ja venäläiseen opiskelijaan Mariaan ja lopuksi aloittavat työharjoittelussa Suomen konsulaatissa Pietarissa.

Kevään 2020 pilotoinnin myötä saamme tietoa, miten Venäjä 1 –kurssin toimivuudesta ja näemme, minkälaista palautetta opiskelijoilta tulee. Kurssi ei ole täydellinen ja on hyvin mahdollista, että pilotoinnin jälkeen teemme taas muutoksia. Venäjä 3 –kurssin pilotoinnin jälkeen viime vuonna palautteena oli, että opiskelijat halusivat nähdä enemmän opetusvideoita. Tätäkin pitää miettiä ja olemme jo yhdessä pohtineet sitä, millaiset opetusvideot olisivat hyviä ja toimivia (esim. videon pituus, musiikki taustalla jne.). Kurssin osalta pyydetään opiskelijoilta myös tietoja siitä, paljonko aikaa heillä meni eri tehtäviin. Palautteet analysoidaan ja pohditaan mahdollista kurssin jatkokehittämistä myös tältä osin.

Hankkeen merkityksestä

Osallistuminen hankkeeseen on tuonut osallistujille paljon mahdollisuuksia kehittää pedagogista ja teknistä osaamista sekä verkostoitua. Itselleni hankkeeseen osallistuminen on tärkeää myös sen takia, että sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Etelä- ja Itä-Suomen korkeakouluissa työskentelevien opettajien kanssa. Heidän alueillaan ja oppilaitoksissaan venäjän opetusta ja opettajia on enemmän kun Centriassa. On oikein hyödyllistä, että voimme muiden opettajien kanssa vaihtaa ideoita ja kehittää osaamista. Venäjää on kyllä opetettu Kokkolassa Centrian lisäksi myös Kokkolan seudun opistossa ja Kokkolan suomalaisessa lukiossa. Venäjä on Suomen naapurimaa ja venäjän kielen rooli ja osaaminen on ollut Suomessa aina tärkeää. Venäjänkielisiä asuu Suomessa noin 70 000. Keski-Pohjanmaa ei ole kuitenkaan sellainen alue, jossa asuu paljon venäjänkielisiä. Tämä tarkoittaa, että venäjää ei opeteta esim. äidinkielenä. Mutta venäjän kielellä on merkitystä Keski- Pohjanmaalla liiketoiminnan takia: esimerkiksi Kokkolan satamassa on paljon Venäjän liikennettä ja Kokkolasta löytyy huolintayrityksiä, joilla on paljon yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän kielen merkitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla voi kasvaa mm. Fennovoiman hankkeen yhteydessä. Sen takia mahdollisuus kehittää venäjän opetusta ja osaamista on arvokasta.

Hankkeeseen osallistuminen antoi myös itselleni mahdollisuuden pohtia, mitä voisi mahdollisesti muuttaa Centrian venäjän kursseilla. Hanke on antanut paljon uusia ideoita ja motivaatiota uusien kurssien tuottamiseen. On hyvä, että KiVAKO-hanke vielä jatkuu ja voimme jatkaa oman osaamisemme kehittämistä kielten opetuksessa.

Linkit:

Kokemuksia verkkokurssin pilotoinnissa (Varpu Pöntynen, Vaasan yliopisto)

Venäjä 1 pilotoitavan kurssin kuvaus

Elena Chernorot, Centria

Syksyn 2020 pilottikurssien ilmoittautuminen aukeaa 31.8.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 25 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3–5 op:n kieliopintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Syyslukukaudella 2020 hankekorkeakoulujen opiskelijoille ovat tarjolla seuraavat verkko-opintoina toteutettavat kieliopinnot:

OpintojaksoLaajuusCEFR-tasoVastuukorkeakoulu
KiVAKO: Chinese 3 & Chinese characters 35 opA2.1Aalto
KiVAKO: espanja 33 opA2LAB
KiVAKO: espanja 43 opA2.2Helsingin yliopisto
KiVAKO: espanja 53 opB1Laurea
KiVAKO: espanja 73 opB2Aalto
KiVAKO: italia 33 opA2Lapin yliopisto
KiVAKO: japani 23 opA1Centria
KiVAKO: korea 13 opA1.1Turun yliopisto
KiVAKO: korea 33 opA1.2Turun yliopisto
KiVAKO: Portuguese 33 opA2.1Aalto
KiVAKO: ranska 23 opA1Metropolia
KiVAKO: ranska 33 opA2.1Tampereen yliopisto
KiVAKO: Kv- ja EU-oikeuden ranskaa3 opB2Helsingin yliopisto
KiVAKO: saksa 33 opA2Savonia
KIVAKO: saksa 83 opB2Tampereen yliopisto
KiVAKO: venäjä 23 opA1JAMK
KiVAKO: venäjä 33 opA1.2Vaasan yliopisto
KiVAKO: venäjä 53 opA2XAMK
KiVAKO: viittomakieli 23 opA2DIAK
KiVAKO: viro 15 opA1Haaga-Helia
  • Tutustu kursseihin 31.8.2020 alkaen klikkaamalla yllä olevasta taulukosta kurssin nimeä. Pääset tutustumaan kursseihin DigiCampus-alustalla vierailijana.
  • Tason 1 kurssit lähtevät liikkeelle alkeista. Ylempien tasojen kurssit edellyttävät edeltäviä kursseja tai mainittuja CEFR-tasoja vastaavia pohjatietoja. Ennen ilmoittautumista kannattaa lukea kielten verkko-opiskelusta ja kurssien valinnasta täältä.
  • Jokaisen kurssin etusivulla on lyhyt kuvaus kurssista ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen. Linkin löydät myös tästä.
  • Pilottiopintojaksoille varataan kiintiöpaikat kunkin hankekorkeakoulun opiskelijoille. Kurssipaikat arvotaan, joten ilmoittautumisjärjestys ei ole ratkaiseva. Myös yli jäävät paikat jaetaan arpomalla.
  • Ilmoittautumisaika on 31.8.-6.9.2020. Tieto kurssipaikasta tulee sähköpostitse viikolla 37.
  • Kurssit toteutetaan syys-joulukuussa 2020. Tarkemmat kurssikohtaiset ajoitustiedot ovat kurssin kuvauksen yhteydessä.
  • Ilmoittautumista koskeviin kysymyksiin vastataan 31.8.2020 alkaen osoitteessa kivako@haaga-helia.fi.

Runsaasti ilmoittautumisia KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikursseille

KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikursseille tuli 975 ilmoittautumista 25 eri korkeakoulusta. Eniten ilmoittautumisia tuli japanin, viittomakielen, ranskan ja venäjän alkeista lähteviin opintoihin. Helmi-toukokuussa toteutettavat kurssit jatkavat valtakunnallisen korkea-asteen kieliopintojen yhteistarjonnan testaamista.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää vielä kevätkaudella (monikieliset UniTandem-opinnot) ja kesällä 2020 (mm. viro 2). Syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Seuraa siis korkeakoulusi tiedotuskanavia!

Kokemuksia verkkokurssien pilotoinnista: Digisiivillä

Olisin kieltäytynyt, jos olisin voinut. Olin kuitenkin juuri taloon pestattu uusi työntekijä, joka ei heti halunnut ryhtyä ”hankalaksi”. Ajatus johonkin digihankkeeseen lähtemisestä tuntui mahdottomalta, kun edeltävät viisi vuotta oli käytössä ollut reilun neliömetrin kokoinen liitutaulu, johon liitukaan ei oikein tarttunut. Ymmärsin hyvin, että viisi vuotta ulkomailla oli kehittänyt aivan muita ansioita kuin niitä, mitä suomalainen oppilaitos kaipasi opettajaltaan.

Hanketyön käynnistyminen vei aikaa harmittavan pitkään, mutta toisaalta se antoi minun kaltaiselleni aikaa hankkia tietoa ja vähän taitoakin. Omassa osahankeryhmässä työ sujui hyvin: oltiin kehittämistarpeista ja tarvittavasta kurssitarjonnasta aika samanmielisiä. Kurssien sisältösuunnitelmat ja pedagogiset käsikirjoitukset syntyivät yhdessä nopeasti. Olimme saavutettuun kovin tyytyväisiä. Homma näytti lähtevän onnistuneesti nousukiitoon.

Turbulenssia

Jakauduimme venäjän ryhmässä viiteen pienryhmään (kaksi tai kolme henkilöä kussakin). Jako perusteet olivat hyvin käytännölliset: jokaisessa ryhmässä piti olla ainakin yksi syntyperäinen kielenpuhuja, ja tuntiresurssien määrän piti olla lähes sama kaikissa ryhmissä. Mutta aina ei kaikki mene niin kuin on kaavailtu: joku lopetti vähien resurssien takia, joku sairastui, joku tuli mukaan vähän myöhässä ja joku vielä myöhempään. Myöhässä tulleiden ei varmaan kaikilta osin ollut helppoa hypätä liikkuvan junan kyytiin ja tulla osaksi ryhmää.

Itsetunto oli koetteella monta kertaa. Opettaja on tottunut olemaan se, joka on oikeassa. Opettaja on se, joka tietää. Ja jokainen on omasta mielestään kohtalaisen hyvä opettaja. Omat tekeleeni vaikuttivat taitavan parini aikaansaannosten rinnalla varsin kömpelöiltä ja heikoilta. Huonommuuden tunne oli tukahduttaa yrittämisen halun kokonaan (ensimmäisen kerran elämässäni taisin osata samaistua huonon oppilaan kokemuksiin). Mietin, voinko selviytyä tästä edes jotenkin itsekunnioitukseni säilyttäen. Nyt jälkikäteen olen sitä mieltä, että oli todella hieno juttu, että sain työskennellä niin taitavan kollegan kanssa. Se avarsi omaa maailmaani, käsitystä opettamisesta ja oppimisesta ja siitä, miten monella tavalla asioita voi toteuttaa. Erittäin terveellinen kokemus.

Työskentelytapoihin liittyvät yksilölliset erot alkoivat myös vaikuttaa ryhmän työskentelyyn. Kuka on kenelle vastuussa? Ovatko syntyvät tuotokset koko ryhmän, pienryhmän vai kuitenkin yksilön vastuulla? Voiko jokainen tehdä näköisensä työn vai onko olemassa jokin ylempi standardi, johon olisi pyrittävä?

Härkää sarvista, sakkausta pelkäämättä

En kykene muistamaan miksi ja milloin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi pilotoimaan KiVAKO-Venäjä 3 –kurssin. Yhtäkkiä tajusin olevani jälleen uuden äärellä. Kurssin valmistuminen määräaikaan mennessä oli varmaa, sitä ei tarvinnut jännittää. Mutta mokaaminen mahdollisesti jopa 30 ihmisen edessä tuntui jäätävän kauhistuttavalta. Helpotus oli suuri, kun joukko pieneni 15:een ja lopulta seitsemään. Omasta mielestäni olen selviytynyt ihan hyvin.

Ensimmäinen verkkotapaaminen oli luonnollisesti jännittävä, ja myönsinkin opiskelijoille oitis olevani ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kaikki ei tietenkään sujunut ongelmitta, mutta orastavan katastrofin pelasti se, että ryhmäni oli pieni. Jatkossa sujui jo paremmin.

Telemark vai mahalasku

Opiskelijoiden loppupalautetta en ole tätä kirjoittaessani vielä saanut, mutta omana yhteenvetonani voisin nostaa esiin muutamia seikkoja:

Verkkotapaamiset ovat olleet mielestäni todella tärkeä työskentelymuoto. Siinä opiskelijoilla on mahdollisuus saada suora kontakti opettajaan. Lisäksi ainakin omassa ryhmässäni keskustelut pienryhmissä ovat toimineet hyvin, vaikka ryhmä oli melko heterogeeninen taustoiltaan ja taidoiltaan.

Pyysin opiskelijoita reilusti antamaan palautetta, jos korjaamisen kohteita materiaalista ja työskentelymenetelmistä löytävät. Ilokseni he ovat näin rohjenneet toimia, ja näin olemme jo matkan varrella kyenneet viilaamaan jotakin. Kurssilla olisi myös hyvä pystyä reagoimaan havaittuihin oppimistarpeisiin.

Oma materiaalimme sisälsi äänitteet kaikista teksteistä, myös kielioppimateriaalista. Ne tietysti piti jaksaa avata ja kuunnella. Verkkotapaamisessa havaitsin isoja puutteita opiskelijoiden ääntämisessä. Tein aiheesta pienen videon, ja opiskelijat toivoivat minun jatkossakin puuttuvan ääntämiseen. Vaikuttaisi siis siltä, että ääntämiseen liittyviä harjoituksia kannattaisi pitää mukana myös vähän edistyneemmillä kursseilla, alkeiskursseista puhumattakaan.

Kurssimme opiskelijoilla oli varsin vähän palautettavia kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Luulen, että opiskelun rytmittämiseksi ja palautteen lisäämiseksi sellaisia olisi hyvä olla enemmän. Palautteen antaminen lisää luonnollisesti merkittävästi opettajan työtä, mutta uskoisin sen motivoivan opiskelijaa ja olevan hänelle hyödyksi. Kehittämistä olisi myös pienryhmätyöskentelyssä Moodle-ympäristössä ja vertaispalautteen ja oman oppimisen reflektoinnin mukaan ottamisessa.

Opettajan on hyvä olla aloitteellinen myös opiskelijoiden suuntaan: seurata opiskelijoiden läsnäoloa Moodlessa, kysellä perään, osoittaa kiinnostusta. Itse tein aktiivista tarkkailutyötä, otin yhteyttä ensimmäisen opiskeluviikon aikana kaikkiin niihin, jotka eivät olleet Moodleen kirjautuneet. Ja lisäksi vielä matkan varrella herättelin joitakin mukaan toimintaan. Niinpä se joukko, joka mukaan tuli, pysyi kasassa loppuun saakka.

Minulle KiVAKO on merkinnyt suurta loikkaa omien digitaitojen kehittymisessä. Opettajan työ on usein yksinäistä ja itsenäistä puurtamista. Hankkeet kuitenkin pakottavat yhteistyöhön. Yhteistyö puolestaan tarjoaa mahdollisuuden laajentaa näkemyksiä ja ottaa oppia toisen näkemyksistä ja taidoista. Parhaimmillaan opettaja saa pakkiinsa runsaasti uusia työkaluja ja jatkuvan oppimisen perspektiivi pitää yllä kiinnostusta työhön ja voi jopa parantaa työssäjaksamista.

Varpu Pöntynen
Vaasan yliopisto

KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikurssit

KiVAKO-hankkeen kevään 2020 pilottikurssien ilmoittautuminen alkaa viikolla 3/2020. Tarkempi ilmoittautumisaikataulu ja tiedot kevään pilottikursseista julkaistaan hankekorkeakoulujen omissa tiedotuskanavissa ennen ilmoittautumisen alkua.

Pilotointisuunnitelmissa on opintoja yli kymmenessä eri kielessä. Kannattaa siis pitää koulun tiedotuskanavia silmällä!

Väliseminaarissa syvennyttiin Suomen kielivarannon tilaan ja esiteltiin hankkeessa tuotettavaa virtuaalista kielitarjontaa

Haaga-Heliassa koordinoitava KiVAKO-hanke (Kielitarjonnan vahvistaminen korkeakouluissa) piti väliseminaarinsa 26.9. Haaga-Heliassa, sopivasti eurooppalaisena kielipäivänä.

Seminaarin avasi Haaga-Helian Digitalous-yksikön johtaja Salla Huttunen, joka korosti monimuotoisen kielitarjonnan tärkeyttä ja nosti esille hankkeen tavoitteet. Hankkeen pääkoordinaattori Teppo Varttala Haaga-Heliasta ja yliopistopuolen koordinaattori Pasi Puranen Aalto-yliopistosta kertoivat hankkeen taustasta ja etenemisestä.

Riitta Pyykkö, Turun yliopisto

Seminaarin pääpuhujana toimi Turun yliopiston professori Riitta Pyykkö, joka kuvaili Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa ja kertoi vuonna 2017 tehdystä kielivarantoselvityksestä, josta KiVAKO-hankekin on saanut kipinää. Lopuksi esiteltiin hankkeessa tuotettavaa kielitarjontaa.

KiVAKO-hankkeessa tuotetaan verkkotarjontaa DigiCampukselle 11 kielessä. Osallistuvien korkeakoulujen (18 AMKia, 8 yliopistoa) opiskelijamäärillä mitattuna hankkeen tarjonta kattaa 82 % AMKien ja 95 % yliopistojen tutkinto-opiskelijoista.  Tämän lisäksi hankkeessa tuotetaan innovatiivinen eTandem, joka integroi laajasti muita kuin suomalaistaustaisia opiskelijoita opiskeluun ja rikastuttaa monikielisellä oppimisella kielen ja kulttuurin opiskelua. Myös digipedagogiikka ottaa jättiharppauksia tekemisessä. Hanke pilotoi syksyllä 2019 opetusta kahdeksassa kielessä – 240 tarjolla olleeseen paikkaan ilmoittautui 692 opiskelijaa, joten kysyntää on.

Yhteistyössä on voimaa!

KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille runsaasti ilmoittautumisia

KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille ilmoittautui lähes 700 osallistujaa. Kolme suosituinta kurssia olivat espanjan, italian ja saksan alkeista lähtevät opinnot. Kaikki pilottikurssit herättivät runsaasti kiinnostusta poikki korkeakoulukentän. Loka-joulukuussa toteutettavat kurssit muodostavatkin erinomaisen testilaboratorion valtakunnalliselle kieliopintojen yhteistarjonnalle.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää heti kevätlukukaudella 2020 uusilla pilottiopintojaksoilla ja syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Jos nyt ei tärpännyt, lisää on luvassa!

KiVAKO pilotoi virtuaalisia kieliopintoja kahdeksassa eri kielessä syksyllä 2019

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 26 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3-5 op:n kieliopintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Syyslukukaudella 2019 on tarjolla uusia, verkko-opintoina toteutettavia kieliopintoja seuraavissa kielissä:
 

Opintojakso Laajuus CEFR-taso Vastuukorkeakoulu
Espanja 1 3 op A1 Satakunnan amk
Italia 1 3 op A1 Lapin yliopisto
Chinese & Chinese characters 1 (3+2) 5 op A1 Aalto-yliopisto
Korea 1 3 op A1 Turun yliopisto
Portugali 1 3 op A1 Aalto-yliopisto
Saksa 1 3 op A1 Vaasan yliopisto
Venäjä 3 3 op A1-A2 Vaasan yliopisto
Viro 1 5 op A1 Haaga-Helia amk
  • Tutustu kurssitarjontaan DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla tai klikkaamalla ylläolevasta taulukosta kurssin nimeä. Pääset tutustumaan tarjontaan DigiCampus-alustalla vierailijana.
  • Jokaisen kurssin etusivulla on lyhyt kuvaus kurssista ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen. Linkki myös tässä.
  • Pilottiopintojaksoille varataan kiintiöpaikat kunkin hankekorkeakoulun opiskelijoille. Yli jäävät paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
  • Ilmoittautumisaika on 2.-15.9.2019. Tieto kurssipaikasta tulee 23.9. alkavalla viikolla.
  • Opetus toteutetaan loka-joulukuussa 2019

KiVAKO-hankkeen väliseminaari torstaina 26.9.2019

KUTSU KiVAKO-HANKKEEN VÄLISEMINAARIIN

Tervetuloa KiVAKO-hankkeen kaikille avoimeen seminaariin to 26.9.2019 klo 12.00-17.00. Seminaari järjestetään Haaga-Helian Pasilan kampuksella (Ratapihantie 13, 00520 Helsinki).

KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jonka puitteissa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä valtakunnallisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista joustavista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle.

Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Väliseminaarissa KiVAKO-hankkeessa työstettävä osakokonaisuudet esittäytyvät posterein ja syksyllä 2019 pilotoitavien opintojaksojen esittelyin.

Seminaarin ohjelma (Auditorio, 1201, 1 krs.)

11.30-12.00     Ilmoittautuminen  
12.00-12.15     Seminaarin avaus. Salla Huttunen, johtaja, Haaga-Helia
12.15-12.30      Mikä KiVAKO? Teppo Varttala ja Pasi Puranen, KiVAKO-hankekoordinaattorit
12.30-13.30     Suomen kielivarannon tila ja taso. Riitta Pyykkö, professori, Turun yliopisto
13.30-14.30     Kahvitauko ja posterinäyttelyyn tutustuminen
14.30-17.00     Hankeosallistujien kehittämishankkeiden esittelyjä

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä. Ilmoittauduthan viimeistään ma 23.9. Seminaariin osallistuminen on ilmaista.

Hankkeen verkkosivut

Lisätietoa hankkeesta löydät hankkeen kotisivuilta  ja hankkeen blogista

Tervetuloa mukaan!

Teppo Varttala
Hankkeen pääkoordinaattori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pasi Puranen
Hankkeen yliopisto-koordinaattori
Aalto-yliopisto

Blogi: Blog do grupo do português

Portugalin kursseja on perinteisesti ollut Suomessa tarjolla verraten vähän, vaikka se on maailmankieli: portugalilla on yli 200 miljoonaa puhujaa, ja se on virallinen kieli yhdeksässä maassa ja yhdellä erityishallintoalueella (Macao). KiVAKO-projektissa pyritään tuomaan portugalin kielen opinnot laajemman yleisön ulottuville.

Photo: Marcello Casal Jr

Portugalilla on kaksi päävarianttia, portugalinportugali ja brasilianportugali, jotka puhutun kielen alueella poikkeavat huomattavastikin toisistaan (ääntäminen, sanasto, lauseoppi). Kivako-projektissa tuotettavan kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä jompaankumpaan tai molempiin, mutta pääpaino on puhujamäärältään suuremmassa variantissa, brasilianportugalissa. Suomalaisten jatkuvasti yleistyvä lähisukukielen espanjan osaaminen toimii taustatukena portugalin opiskelulle.

Suomalaisten kontaktit portugalin kieleen liittyvät usein eri maihin ja erilaisiin tavoitteisiin maasta riippuen. Usein on kyse lomamatkasta Portugalin Algarveen tai Madeiralle. Etelä-Amerikan jättiläisvaltioon Brasiliaan puolestaan matkustetaan useammin työhön liittyen, vientikaupan hankkeissa. Afrikan Mosambik ja Angola puolestaan nousevat esiin kehitysyhteistyöhankkeissa – todennäköisesti tulevaisuudessa myös kauppakumppaneina.

Porto, Portugal – Photo by Nick Karvounis on Unsplash

Portugalinkielinen maailma on monikasvoinen: sitä edustavat yhtä lailla portugalilainen fado kuin brasilialainen Bossa Nova ja Forró, pyhiinvaellus Fátimaan kuin kukkauhri Iemanjálle, meren jumalattarelle, sekä Azorien jylhät, tuliperäiset saaret keskellä Atlanttia kuin kautta vuoden kuuman kostea Amazonian alue tai jatkuvan katastrofaalisen kuivuuden koettelema Koillis-Brasilia. Yhdistävä tekijä on portugalinkielisen maailman sijoittuminen vallitsevasti lämpimämmille leveysasteille, tropiikkiin ja subtropiikkiin.  Yhdistävä tekijä on – roomalaiskatolilaisuuden lisäksi – myös portugalin kieli, jonka portugalilaiset purjehtijat aikoinaan siirtomaita haaliessaan veivät mukanaan maailmalle. 

Rio de Janeiro, Brasil – Photo by Agustín Diaz on Unsplash

Portugalin ryhmässä on kolme tekijää, kaksi brasilialaista ja yksi suomalainen opettaja. Tällä hetkellä työskentelemme alkeiskurssin (3 op) parissa, tavoitteena saada se pilotointivaiheeseen syksyllä 2019 Aalto-yliopistossa. 

Kivakon portugalin tiimi:

Gabriela Barco, Aalto
Ilpo Kempas, SeAMK
Nathalia Pinto, HAMK