Väliseminaarissa syvennyttiin Suomen kielivarannon tilaan ja esiteltiin hankkeessa tuotettavaa virtuaalista kielitarjontaa

Haaga-Heliassa koordinoitava KiVAKO-hanke (Kielitarjonnan vahvistaminen korkeakouluissa) piti väliseminaarinsa 26.9. Haaga-Heliassa, sopivasti eurooppalaisena kielipäivänä.

Seminaarin avasi Haaga-Helian Digitalous-yksikön johtaja Salla Huttunen, joka korosti monimuotoisen kielitarjonnan tärkeyttä ja nosti esille hankkeen tavoitteet. Hankkeen pääkoordinaattori Teppo Varttala Haaga-Heliasta ja yliopistopuolen koordinaattori Pasi Puranen Aalto-yliopistosta kertoivat hankkeen taustasta ja etenemisestä.

Riitta Pyykkö, Turun yliopisto

Seminaarin pääpuhujana toimi Turun yliopiston professori Riitta Pyykkö, joka kuvaili Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa ja kertoi vuonna 2017 tehdystä kielivarantoselvityksestä, josta KiVAKO-hankekin on saanut kipinää. Lopuksi esiteltiin hankkeessa tuotettavaa kielitarjontaa.

KiVAKO-hankkeessa tuotetaan verkkotarjontaa DigiCampukselle 11 kielessä. Osallistuvien korkeakoulujen (18 AMKia, 8 yliopistoa) opiskelijamäärillä mitattuna hankkeen tarjonta kattaa 82 % AMKien ja 95 % yliopistojen tutkinto-opiskelijoista.  Tämän lisäksi hankkeessa tuotetaan innovatiivinen eTandem, joka integroi laajasti muita kuin suomalaistaustaisia opiskelijoita opiskeluun ja rikastuttaa monikielisellä oppimisella kielen ja kulttuurin opiskelua. Myös digipedagogiikka ottaa jättiharppauksia tekemisessä. Hanke pilotoi syksyllä 2019 opetusta kahdeksassa kielessä – 240 tarjolla olleeseen paikkaan ilmoittautui 692 opiskelijaa, joten kysyntää on.

Yhteistyössä on voimaa!

KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille runsaasti ilmoittautumisia

KiVAKO-hankkeen ensimmäisille pilottikursseille ilmoittautui lähes 700 osallistujaa. Kolme suosituinta kurssia olivat espanjan, italian ja saksan alkeista lähtevät opinnot. Kaikki pilottikurssit herättivät runsaasti kiinnostusta poikki korkeakoulukentän. Loka-joulukuussa toteutettavat kurssit muodostavatkin erinomaisen testilaboratorion valtakunnalliselle kieliopintojen yhteistarjonnalle.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet toivomalleen kurssille mukaan. KiVAKO-tarjontaa on kuitenkin luvassa lisää heti kevätlukukaudella 2020 uusilla pilottiopintojaksoilla ja syksyllä 2020 tarjonta laajenee entisestään. Jos nyt ei tärpännyt, lisää on luvassa!

KiVAKO pilotoi virtuaalisia kieliopintoja kahdeksassa eri kielessä syksyllä 2019

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 26 korkeakoulun yhteistyöhanke KiVAKO pilotoi 3-5 op:n kieliopintoja DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla.

Syyslukukaudella 2019 on tarjolla uusia, verkko-opintoina toteutettavia kieliopintoja seuraavissa kielissä:
 

Opintojakso Laajuus CEFR-taso Vastuukorkeakoulu
Espanja 1 3 op A1 Satakunnan amk
Italia 1 3 op A1 Lapin yliopisto
Chinese & Chinese characters 1 (3+2) 5 op A1 Aalto-yliopisto
Korea 1 3 op A1 Turun yliopisto
Portugali 1 3 op A1 Aalto-yliopisto
Saksa 1 3 op A1 Vaasan yliopisto
Venäjä 3 3 op A1-A2 Vaasan yliopisto
Viro 1 5 op A1 Haaga-Helia amk
  • Tutustu kurssitarjontaan DigiCampus-hankkeen Moodle-alustalla tai klikkaamalla ylläolevasta taulukosta kurssin nimeä. Pääset tutustumaan tarjontaan DigiCampus-alustalla vierailijana.
  • Jokaisen kurssin etusivulla on lyhyt kuvaus kurssista ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen. Linkki myös tässä.
  • Pilottiopintojaksoille varataan kiintiöpaikat kunkin hankekorkeakoulun opiskelijoille. Yli jäävät paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
  • Ilmoittautumisaika on 2.-15.9.2019. Tieto kurssipaikasta tulee 23.9. alkavalla viikolla.
  • Opetus toteutetaan loka-joulukuussa 2019

KiVAKO-hankkeen väliseminaari torstaina 26.9.2019

KUTSU KiVAKO-HANKKEEN VÄLISEMINAARIIN

Tervetuloa KiVAKO-hankkeen kaikille avoimeen seminaariin to 26.9.2019 klo 12.00-17.00. Seminaari järjestetään Haaga-Helian Pasilan kampuksella (Ratapihantie 13, 00520 Helsinki).

KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jonka puitteissa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä valtakunnallisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista joustavista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle.

Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Väliseminaarissa KiVAKO-hankkeessa työstettävä osakokonaisuudet esittäytyvät posterein ja syksyllä 2019 pilotoitavien opintojaksojen esittelyin.

Seminaarin ohjelma (Auditorio, 1201, 1 krs.)

11.30-12.00     Ilmoittautuminen  
12.00-12.15     Seminaarin avaus. Salla Huttunen, johtaja, Haaga-Helia
12.15-12.30      Mikä KiVAKO? Teppo Varttala ja Pasi Puranen, KiVAKO-hankekoordinaattorit
12.30-13.30     Suomen kielivarannon tila ja taso. Riitta Pyykkö, professori, Turun yliopisto
13.30-14.30     Kahvitauko ja posterinäyttelyyn tutustuminen
14.30-17.00     Hankeosallistujien kehittämishankkeiden esittelyjä

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä. Ilmoittauduthan viimeistään ma 23.9. Seminaariin osallistuminen on ilmaista.

Hankkeen verkkosivut

Lisätietoa hankkeesta löydät hankkeen kotisivuilta  ja hankkeen blogista

Tervetuloa mukaan!

Teppo Varttala
Hankkeen pääkoordinaattori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pasi Puranen
Hankkeen yliopisto-koordinaattori
Aalto-yliopisto

Blogi: Blog do grupo do português

Portugalin kursseja on perinteisesti ollut Suomessa tarjolla verraten vähän, vaikka se on maailmankieli: portugalilla on yli 200 miljoonaa puhujaa, ja se on virallinen kieli yhdeksässä maassa ja yhdellä erityishallintoalueella (Macao). KiVAKO-projektissa pyritään tuomaan portugalin kielen opinnot laajemman yleisön ulottuville.

Photo: Marcello Casal Jr

Portugalilla on kaksi päävarianttia, portugalinportugali ja brasilianportugali, jotka puhutun kielen alueella poikkeavat huomattavastikin toisistaan (ääntäminen, sanasto, lauseoppi). Kivako-projektissa tuotettavan kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä jompaankumpaan tai molempiin, mutta pääpaino on puhujamäärältään suuremmassa variantissa, brasilianportugalissa. Suomalaisten jatkuvasti yleistyvä lähisukukielen espanjan osaaminen toimii taustatukena portugalin opiskelulle.

Suomalaisten kontaktit portugalin kieleen liittyvät usein eri maihin ja erilaisiin tavoitteisiin maasta riippuen. Usein on kyse lomamatkasta Portugalin Algarveen tai Madeiralle. Etelä-Amerikan jättiläisvaltioon Brasiliaan puolestaan matkustetaan useammin työhön liittyen, vientikaupan hankkeissa. Afrikan Mosambik ja Angola puolestaan nousevat esiin kehitysyhteistyöhankkeissa – todennäköisesti tulevaisuudessa myös kauppakumppaneina.

Porto, Portugal – Photo by Nick Karvounis on Unsplash

Portugalinkielinen maailma on monikasvoinen: sitä edustavat yhtä lailla portugalilainen fado kuin brasilialainen Bossa Nova ja Forró, pyhiinvaellus Fátimaan kuin kukkauhri Iemanjálle, meren jumalattarelle, sekä Azorien jylhät, tuliperäiset saaret keskellä Atlanttia kuin kautta vuoden kuuman kostea Amazonian alue tai jatkuvan katastrofaalisen kuivuuden koettelema Koillis-Brasilia. Yhdistävä tekijä on portugalinkielisen maailman sijoittuminen vallitsevasti lämpimämmille leveysasteille, tropiikkiin ja subtropiikkiin.  Yhdistävä tekijä on – roomalaiskatolilaisuuden lisäksi – myös portugalin kieli, jonka portugalilaiset purjehtijat aikoinaan siirtomaita haaliessaan veivät mukanaan maailmalle. 

Rio de Janeiro, Brasil – Photo by Agustín Diaz on Unsplash

Portugalin ryhmässä on kolme tekijää, kaksi brasilialaista ja yksi suomalainen opettaja. Tällä hetkellä työskentelemme alkeiskurssin (3 op) parissa, tavoitteena saada se pilotointivaiheeseen syksyllä 2019 Aalto-yliopistossa. 

Kivakon portugalin tiimi:

Gabriela Barco, Aalto
Ilpo Kempas, SeAMK
Nathalia Pinto, HAMK

Blogi: Gangnam styleä vai jotakin muuta? Korean osahankkeen terveiset

Korealaisen populaarikulttuurin suosio on viime vuosina nostanut korean kielen opetuksen kysynnän aivan uudelle tasolle, mutta vain harvassa suomalaisessa korkeakoulussa on mahdollisuus opiskella koreaa. Kivako-projekti vastaa tähän ongelmaan ja on osaltaan tukemassa kansallisen kielivarannon kehittymistä ja alueellista tasa-arvoa.

Koreaa kirjoitetaan hangeul-nimisillä aakkosilla, jotka ryhmitellään tavuiksi. Ne oppii todella helposti! Kuva: Taru Salminen.

Koreasta tulee useimmille suomalaisille ensimmäisenä mieleen varmasti Pohjois-Korea, ovathan sen edesottamukset jatkuvasti esillä mediassa. Vähemmän tunnettua on se, että Suomessakin on paljon eteläkorealaisen populaarikulttuurin harrastajia, jotka seuraavat idoliensa elämää, käyvät konserteissa ulkomaita myöten jne. He katsovat myös korealaisia draamasarjoja ja ovat paremmin perillä populaarikulttuurin uusimmista suuntauksista kuin allekirjoittanut!

Tänäkin keväänä K-pop -sensaatio BTS konsertoi Iso-Britanniassa ja Ranskassa, ja muutama opiskelijani on menossa katsomaan heitä paikan päälle. Olen huomannut, että fanitausta vaikuttaa erittäin myönteisesti opiskelumotivaatioon. Monet ovat myös kuulleet korean kieltä jo aikaisemmin eli he tietävät, miltä se kuulostaa ja omaksuvat ehkä juuri siksi ääntämyksen varsin nopeasti. Suurin osa on myös tutustunut korean kieleen erilaisten nettisivustojen kautta. Yliopiston korean alkeiskurssit täyttyvät aina niin vinhaa vauhtia, että kysyntää kielen opetukselle todella on. Siksi Kivako-projekti osui juuri sopivaan aikaan. Sen puitteissa luodaan neljä kolmen opintopisteen laajuista verkkokurssia alkeista jatkotasolle.

Korean kielen työryhmä poikkeaa muista kielistä siinä, että se ei ole ryhmä vaan yhden ihmisen vastuulla, mikä vaikuttaa työskentelyyn sekä positiivisesti että negatiivisesti. Hankaluutena on se, että ideoitaan ei voi pallotella toisten opettajien kanssa. Hyvä puoli taas on se, että on täysin vapaat kädet toteuttaa visioitaan. Olen aikoinaan itse opiskellut koreaa englanninkielisten ja koreankielisten materiaalien avulla ja miettinyt monta kertaa, että suomalaisille opiskelijoille sopisi hieman erilainen lähestymistapa esim. kielioppiin, sillä sekä suomi että korea ovat agglutinoivia kieliä. Suomalaisten on siis hieman helpompi hahmottaa korean lauserakenteita kuin esim. englantia äidinkielenään puhuvien.

Auttavastakin korean kielen taidosta on takuulla hyötyä maassa matkaillessa, sillä englannin kielellä on yhä vaikea pärjätä esim. ostoksilla ja taksissa. Pelkkä koreankielisen tervehdyksen hallitseminen saa korealaiset huokailemaan ihastuksesta ja kehumaan kielitaitoa. Verkko-opiskelumahdollisuus antaa toivottavasti entistä useammalle kipinän opiskella korean kieltä ja jatkaa myöhemmin opintoja vaikka Koreassa asti.

Soulissa uusi ja vanha elävät rinta rinnan. Etualalla Bukchon hanok -kylä, jossa voi ihailla perinteisiä hanok-taloja. Kuva: Taru Salminen.

Taru Salminen, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto

Blogi: Challenges and Opportunities in the development of KiVAKO Chinese online courses

The Great Wall of China by Milla

Chinese is the most widely spoken language in the world. Today, there are about one-fifth of the entire world population speaking Chinese as their native language. Studying Chinese would be the best way to open the doors to many business opportunities. Besides China, Chinese is also spoken in countries such as Malaysia, Thailand, Taiwan, Singapore, Indonesia, etc. Therefore, it would be beneficial for you if you know the language.

A small town in the south of China

In Finland, Chinese is a growing language. There are more than 10 Finnish universities and at least 20 adult education centres offering Chinese courses through the year, however, the online Chinese teaching resources are still limited. As a Chinese language teacher, I have been paying attention to improve my students’ enthusiasm for learning Chinese. In recent years, digitalization have rapidly become an important part of language teaching and learning in higher education (HE) in Finland. Taking Aalto University as an example, all our courses are in Moodle based learning environment. Teachers are encouraged to apply blended learning and flipped learning strategies in teaching; I have been aware the huge differences between the traditional learning and blended learning. Through the digital environment, more students are motivated and can make commitment to complete the course; moreover, they study freely at their own pace.

The KiVAKO project supports this digitalization development. The project aims to create new learning pathways for less widely studied languages like Chinese in HE in Finland. Our goal is to improve more flexible, individual study paths for our learners. The two-person Chinese team will design six online courses (15 ECTS in total) from 0-A2 level for a large number of students. All the courses should also provide the learners with the necessary guidance and feedback. During the academic year, our priority is to acquire the adequate digital skills to update pre-existing materials and implement new technologies and virtual classroom applications.

Beijing University by Milla

In KiVAKO, many of teachers face quite similar challenges, for example, the limited online resources; developers must identify and acquire necessary skills of online software and tools; teachers transitioning to a new role (new platform); novel technical solutions and pedagogical models for online/blended learning. Particularly, in Chinese team, our biggest difficulty is that we only have TWO developers; therefore, we have to agree on everything and do everything together. On the other hand, in KiVAKO project, developers share the same opportunities: testing new teaching tools, sharing best practices and ensuring the transition from educators to facilitators and co-learners.

Besides working on creating online courses, we also put our effort to promote KiVAKO project all the time.  Our final goal is to offer useful and motivated online courses to our future learners. Next month, in June, Chinese 1 (3 ECTS) and Chinese Characters 1 (2 ECTS) courses should be ready in Digicampus and they will be piloted this autumn term. In addition, Chinese 2 (3 ECTS) and Chinese Characters 2 (2 ECTS) should be completed at the beginning of January 2020; In June 2020, the last two courses: Chinese 3 (3 ECTS) and Chinese Characters 3 (2 ECTS) will be finalized and ready in Digicampus.  

Overall, the KiVAKO project offers the new digital pedagogy that is important to develop the online Chinese education in Finland. Moreover, the project can improve teaching time management and bring learners more flexibility.

KiVAKO Chinese subproject group:
Jinhua Cheng, Aalto
Hai Guo, Haaga-Helia

“DSC04090” by mikeheth is licensed under CC BY-ND 2.0

Blogi: Venäjän osahankeryhmä

Venäjä kuuluu maailman puhutuimpiin kieliin, ja naapurikielen osaamisesta on suomalaisessa työelämässä hyötyä useilla eri aloilla. Venäjää opiskellaan  tällä hetkellä toisella asteella valitettavan vähän. Monet opiskelijat  kiinnostuvatkin venäjän kielestä vasta korkeakouluvaiheessa ja haluavat aloittaa kielen opinnot. Kaikissa korkeakouluissa venäjän kieltä ei valitettavasti kuitenkaan tarjota. Lisäksi kielen opiskelu jää monilla usein vain alkeisiin, mikä ei vielä riitä pärjäämiseen työelämän kielenkäyttötilanteissa. Yhtenä syynä tuohon on tarjonnan suppeus: monet korkeakoulut järjestävät kyllä venäjän perusteiden opetusta, mutta ylemmän tason venäjän kielen kursseja ei juuri voida toteuttaa.

Venäjän kielen KiVAKO-osahankkeessa luodaan DigiCampukseen viiden opintojakson yhteensä 15 opintopisteen mittainen opintopolku. Opinnot lähtevät liikkeelle aivan kielen perusteista, ja viiden moduulin jälkeen osaamistavoite on eurooppalaisen viitekehyksen taso A2.2. Ensimmäinen moduuli lähtee liikkeelle alkeistasolta, koska yksi KiVAKO-hankkeen tavoitteista on kielenopiskelumahdollisuuksien alueellisen tasa-arvon lisääminen: nyt opiskelija voi ryhtyä opiskelemaan venäjää, vaikka kieltä ei kotikorkeakoulussa tarjottaisikaan. Ennen kaikkea pyrimme kuitenkin vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden ammatillisiin kielitaitotarpeisiin ja haluamme tarjota venäjän kielen perussanastoa ja viestintätaitoja kohentavia moduuleita, jotka valmistavat opiskelijoita jatkossa ylemmän tason venäjän kielen kursseille.

Osahankkeen työryhmä

Venäjän osahankkeessa on mukana joukko osaavia opettajia, joilla on yhteenlaskettuna satojen vuosien kokemus venäjän kielen opettamisesta, kuten huvittuneina itse totesimme. Hankkeeseen osallistuu venäjän opettajia 11 suomalaisesta korkeakoulusta. Vaikka osa amk-opettajista onkin tehnyt keskenään hanketyötä, emme muista, että yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen venäjän kielen opettajille olisi aiemmin tarjottu näin laajaa mahdollisuutta työskennellä yhdessä. Onkin ollut ilo tavata kollegoja muista korkeakouluista ja jakaa ajatuksia venäjän opettamiseen liittyvistä kysymyksistä. Erityisen mielenkiintoista on ollut huomata, että venäjän opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet samanlaisia ilmiöitä, esimerkiksi että perusteiden jälkeen ei ole mahdollisuutta tarjota niveltason kursseja, jotka valmistavat korkeamman tason alakohtaisille kursseille. Haluamme myös mainita erikseen, miten mutkattomasti äidinkielisten ja suomalaissyntyisten opettajien yhteistyö on ryhmässä sujunut. Jaamme yhdessä näkemyksen siitä, että suullinen osaaminen on tärkeä osa kielitaitoa, ja sitä tulee siksi saada ohjatusti harjoitella myös nyt suunnitelluissa opinnoissa.

Olemme työskennelleet venäjän osahankeryhmäläisten kesken sekä etänä että kasvotusten. Helmikuussa kokoonnuimme joukolla Jyväskylään työstämään pedagogista käsikirjoitustamme ja suunnittelemaan tulevaa työskentelyä. Ryhmämme on huomannut,  mikä on kasvokkain tapahtuvan yhteisen työn merkitys. Yhteiset suunnitteluhetket ovat olleet projektin etenemisen kannalta hedelmällisiä ja tehokkaita. Seuraavan kerran kokoonnumme toukokuussa yhden oman päivän verran  koko hankkeen työseminaarin yhteydessä.

Всё будет хорошо

Hyvästä yhteistyöhengestä huolimatta kaikki ei ole aina sujunut kuin tanssi. Suunnitelmat ovat menneet pariin otteeseen uusiksi, mikä on välillä koetellut ryhmäläisten hermoja. Ryhmän lopullinen kokoonpanokin selvisi verkkaisesti, mikä on hiukan hidastanut työskentelyä. Venäjää kuvaillaan maana joskus leikkisästi sanonnalla ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”. Päteekö tämä myös hankkeeseemme? Tuskinpa sentään, mutta ainakin teemme yhdessä kaikkemme sen eteen, että kaikki järjestyisi, ja voisimme haasteista huolimatta tuottaa laadukkaita venäjän opintojaksoja Suomen korkeakouluopiskelijoille.

Tällä hetkellä keskitymme erityisesti saamaan kolmen opintopisteen opintojaksot 1 ja 3 valmiiksi, jotta ne olisivat pilotoitavissa syksyllä 2019. Ensi syksyn pilottiopetuksen järjestävät Lahden ammattikorkeakoulu (opintojakso 1) ja Vaasan yliopisto (opintojakso 3). Kun kaikki 15 opintopistettä alkavat olla valmiina ja seuraavan vuoden resurssimme ovat selvät, ryhdymme mahdollisuuksien mukaan työstämään alkuperäisen suunnitelmamme mukaista B1-tason kurssia, työelämän venäjän perusteita.

Riitta Hyttinen (Karelia AMK)
Sanna Kyyhkynen (LAMK)

Kuvassa osa venäjän ryhmää Haaga-Helian työseminaarissa 15.3.2019. Vasemmalta oikealle Riitta Hyttinen, Sirpa Ahokas, Riitta Savolainen, Olga Ruotsalainen, Elena Chernorot, Varpu Pöntynen, Olesia Kullberg, Päivi Uitti, Natalia Bagrova ja Sanna Kyyhkynen. Kuvasta puuttuvat Irina Prokkola ja Julia Närhi.

Blogi: Suomalainen viittomakieli – yksi monista korkeakoulujen kielistä

Viittomakieli – tai viittomakielet – ovat merkittävä kieliryhmä joukossamme. Pääsääntöisesti kuuloaistin kautta kommunikoiville näköaistiin pohjautuvat viittomakielet voivat tuntua alkuun haastavilta ja jännittäviltäkin. KiVAKO-hanke lisää osaltaan ymmärrystä viittomakielten moninaisuudesta, ilmaisukyvystä, laajuudesta sekä merkityksestä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta.

Suomen viittomakielisessä yhteisössä käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielisiä äidinkielenään tai ensikielenään käyttää arviolta 4000–5000 kuuroa ja huononkuuloista ja 6000–9000 kuulevaa, joita kutsutaan CODAksi (Child of Deaf Adults). CODA tarkoittaa viittomakielisten perheiden kuulevia lapsia.

Viittomakielisessä yhteisössä suurin osa käyttää suomalaista viittomakieltä. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteerin mukaan luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi kieleksi Suomessa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävää henkilöä on vain noin 90. Kuulevat ihmiset käyttävät viittomakieltä myös harrastuksekseen tai omaksi ilokseen vieraana kielenä. Monet ihmiset luulevat, että viittomakieli on kansainvälinen kieli, mutta sitä se ei ole. Pelkästään Euroopan unionin alueella viitotaan 31 eri viittomakieltä.

Viittomakielen osaaminen lisää yhdenvertaisuutta

Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa suositellaan, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen henkilöstön koulutukseen on lisättävä tietoa kuuroudesta, viittomakielestä sekä viittomakielisen yhteisön kulttuurista.

Viittomakielilain tavoitteena puolestaan on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 21. artikla suojaa viittomakielisten sanan- ja mielipiteenvapautta ja tiedonsaantia hyväksymällä heidän valitsemansa vuorovaikutustavan viralliseksi asiointiviestinnäksi. 

Suomalaista viittomakieltä opiskeltuaan eri alojen opiskelijat osaavat käyttää asiakasryhmän kieli- ja kulttuuritaustaisia vuorovaikutustapoja ja pystyvät tarjoamaan palveluja tasavertaisesti muiden asiakasryhmien kanssa.  

Näköaisti pääkanavana myös opetuksessa

Vieraana kielenä viittomakieltä opiskelevat ovat tottuneet opiskelemaan muita kieliä vahvasti kuulon avulla. Viittomakieltä opiskellessa pitää harjoitella näköaistin käyttöä kuuloaistin sijaan. Viittomakielen kielenopetuksen alkuvaiheessa opiskelijoita ohjataan käyttämään näköaistia ja hahmottamaan viittomakielen rakenteita kolmiulotteisesti. Opiskelijoiden on opittava näkemään maailmaa visuaalisesti. Viittomakieliset näkevät maailmaa laaja-alaisesti näön avulla ja havaitsevat yksityiskohtaisesti, miten ihmiset kehoillaan viestivät ja miten ympäristössä käyttäydytään. Kommunikointi viittomakielellä perustuu katsekontaktiin. 

Viittomakielen opetuksessa pitää ottaa huomioon erilaisia asioita. Webkameran välityksellä opettamisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi se, missä kulmassa kameralle viittoo. On tärkeää, että opiskelija pystyy hahmottamaan viittoman artikulaation, liikkeen, paikan ja orientaation sekä ilmeet ja eleet. Liveopetuksessa viittomien hahmottaminen on joillekin helpompaa verrattuna webkameran välityksellä oppimiseen. Siksi opiskelijat saavat ohjausta viittomakielen omaksumiseen siten, että he pystyvät harjoittelemaan näköaistin avulla oppimista.

Moodlen collaborate-etäopetustila pohjautuu nimenomaan auditiivisesti tapahtuvaan opetustilaan, jossa ei ole huomioitu sitä, että opiskelijat saisivat kameransa päälle ja näkisivät toistensa viittomista. Adobe Connect ympäristössä tämä toimii paremmin. Moodlen oppimisaktiviteetit ovat enimmäkseen rakennettu äänenpohjaisten tehtävien pohjalta, mutta osa niistä voidaan kehittää visuaalisiksi oppimisaktiviteeteiksi.  

Viittomakieli mukana KiVAKOssa

Suomalaisen viittomakielen kurssin tarjoaminen KiVAKO-hankkeessa tukee kommunikaatiomahdollisuuksia ja edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. KiVAKO-hankkeessa on tarkoitus myös kehittää viittomakielen verkko-opetusmateriaaleja.

Uuden digipedagogiikan kehittäminen KiVAKO-hankkeen kautta on todella tärkeää, jotta saamme kehitettyä alan verkko-opetusta. Opetussovellukset pohjautuvat usein auditiivisiin menetelmiin, joten on tärkeää saada kehitettyä sovelluksia, jotka voivat soveltua videomateriaaleihin. 

Linkit: 

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk15/Viittomakielten_kielipoliittinen_ohjelma.pdf

Tietoa viittomakielestä: 
https://edl.ecml.at/Facts/FAQsonsignlanguage/tabid/2741/language/Default.aspx

YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus:
https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf

Teksti: Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielen lehtorit Hely Korte ja Tiina Saarijärvi-Kivelä

Blogi: Tuliko ensin muna vai kana – japanin kielen alkeissa vastaus on selvä

Iänikuiseen muna vai kana -kysymykseen japanin kielen opiskelussa on helppo vastaus. Kaikki alkaa kanoista, nimittäin kana-tavumerkeistä, joita on kahdenlaisia, nykykielessä 46 erilaista kummassakin merkistössä. Muun kielenopiskelun ohessa untuvikko japanin opiskelija sukeltaa ensin kanaviidakkoon. Kirjoitusmerkit muodostavatkin kielen suurimman haasteen, sillä kana-tavumerkit ovat vain alkusoittoa. Sanaston ja rakenteiden ohella opiskellaan jatkuvasti myös kiinalaisperäisiä kanjimerkkejä, joita on kymmeniä tuhansia, mutta niistä 2136 kappaletta pidetään “jokapäiväisinä” merkkeinä, jotka olisi hyvä hallita. Yhdellä merkillä on japanilais- ja kiinalaisperäinen ääntämystapa, tavallisesti useampia, jotka puolestaan tulee opiskella sanakohtaisesti erikseen ulkoa.

Miksi japanin kieli on ollut monimutkaisesta kirjoitusjärjestelmästä huolimatta tasaisen suosittua jo vuosikymmenten ajan? Yksinkertainen vastaus on kielen tietynlainen hauskuus (merkistön, rakenteen ja sanaston osalta) sekä merkkien tuottama haaste, jonka monet ottavat mielellään vastaan. Lisäksi Japanin kulttuurin ja taiteen eri muodot, perinteiset ja modernit, ovat saaneet suomalaiset kiinnostuneeksi saarivaltiosta ja sen kielestä jo pitkän aikaa.

By Bernard Gagnon – Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=4226397

Japanin kielen suosiosta huolimatta sitä opetetaan eri oppilaitoksissa opiskelijoiden toiveita suppeampia kokonaisuuksia, eivätkä läheskään kaikki halukkaat tavallisesti mahdu kursseille. Useissa oppilaitoksissa kieltä ei voi edes opiskella, joten tarjonta ei monessa mielessä vastaa kysyntää. Onkin hienoa ja tarpeellista, että japani on mukana KiVAKO-hankkeessa, vieläpä niin, että ensimmäisen kurssimme pilotointi osuu Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoteen! Hankkeen myötä minitiimimme toivookin, että kieli saadaan tarjolle oppilaitoksiin, joissa sitä ei ole aiemmin ollut tarjolla sekä toisaalta luodaan mahdollisuus järjestää rinnakkaisryhmiä oppilaitoksissa, jossa japania ennestään opetetaan. Verkkokurssista ei ole korvaamaan lähiopetusta, mutta se on merkittävä ja tarpeellinen monimuoto-opetuksen osio. Jos toteutuksessa opettaja voi olla läsnä verkossakin (kasvokkain), verkko-opetus on erinomainen parannus tilanteeseen, jossa tarjotaan ei-oota.

Lähtölaukaus ja yleisiä linjauksia

KiVAKO-hankkeessa aloitimme japanin osahankkeen kahden japanin kielen tuntiopettajan pienryhmänä, mutta ryhmäämme on tässä kuussa liittymässä vielä yksi kielen tuntiopettaja (Tytti Tuomi, Aalto-yliopisto). Toistaiseksi kahden hengen ryhmänä lähdimme liikkeelle vertailemalla menneitä ja yhä käynnissä olevia kursseja, käyttämiämme opetusmenetelmiä ja erityisesti verkkokokemuksia. Onneksi kävi nopeasti ilmi, että olemme samoilla linjoilla kaikesta keskeisestä.

Olemme hankkeen myötä toteuttamassa neljä kolmen opintopisteen kokonaisuutta (yhteensä 12 op), joista ensimmäinen pilotoidaan syksyllä 2019, ja toinen heti perään keväällä 2020. Kielen opiskelu kurssilla aloitetaan aivan alkeista, eli aiempaa osaamista ei vaadita. Olemme aloittaneet työskentelyn hahmottamalla sisällöt, jotka mahtuvat ja ovat tarpeen alkeissa kuhunkin kolmen opintopisteen kokonaisuuteen. Tuotamme hankkeessa kaiken materiaalin itse, myös koska japanin kielen oppikirjat ovat kalliita ja niitä on jopa vaikea saada käsiin suomalaisista kirjakaupoista (tilaukset tulee tehdä jopa puoli vuotta etukäteen).

Pyrimme hyödyntämään kaiken mahdollisen materiaalin, jota olemme jo tehneet aiemmille kursseillemme, ja käytämme myös materiaalia yleisesti käytettävissä olevilta hyväksi havaituilta sivustoilta. Turhan ja päällekkäisen työn välttämiseen kannattaa käyttää aikaa! Materiaalin perkaamisen ohella hiomme yhä pedagogisen käsikirjoituksen yksityiskohtia. Toimiva ja looginen rakenne on kurssin onnistumisen kannalta merkittävää niin opiskelijan kuin opettajankin näkökulmasta.

Pää pilvissä, jalat tukevasti pedagogiikassa

Monipuolisen ja toimivan kurssisisällön tuottamisen nimissä olemme tutustuneet erilaisiin työkaluihin, erityisesti H5P-työkalun tarjoamiin moninaisiin mahdollisuuksiin. Yritämme pyristellä eroon oppikirjojen luomasta raamista ja mahdollisuuksien mukaan kehittää innovatiivisia tapoja esitellä ja harjoituttaa kirjoitusmerkkejä, sanastoa ja kielioppirakenteita.

Kirjan sivuilta irtautuminen on joskus osoittautunut ongelmalliseksi, sillä järjestys ja tavat, jossa asiat esitellään tavallisimmin käytetyissä oppikirjoissa, kummittelevat mielessä. Yritämme kuitenkin pitää mahdollisuuksien mukaan silmät ja mielet avoinna, sillä mahdollisuudethan ovat tietyllä tavalla rajattomat. Tarkoituksena ei ole toki missään mielessä hylätä vanhoja hyviä käytänteitä, vaan haastaa menneisyydessä ongelmallisiksi koettuja osa-alueita uusin välinein.

Japanin osahankeryhmä on tavannut kasvokkain vasta kaksi kertaa, mutta sillä välin olemme pitäneet yhteyttä sähköisesti. Seuraava askel on alkaa systemaattisesti täyttää DigiCampukseen viimeisteltyä kurssia. Tällä hetkellä materiaalia on melko jäsentymättömänä Moodlen omalla hiekkalaatikollamme, mutta lähdemme pian poimimaan sieltä timantit päältä ja lisäämään uutta materiaalia, mm. erilaisia H5P-harjoituksia.

Osahankkeemme jäsenillä on jonkin verran kokemusta verkkokursseista jo ennestään. Pia Matilainen (Helsingin yliopiston kielikeskus) on ollut esim. verkkokurssiprojektissa (ItJaKiLa, mukana Helsingin yliopiston kielikeskus ja useat ammattikorkeakoulut) 2000-luvun alussa. Tuolloin oppimisalustat eivät vielä tukeneet japanin kieltä, joten verkkokurssit (kaksi kappaletta) toteutettiin salasanan takana tavallisilla verkkosivuilla. Moodle, johon KiVAKOnkin käytössä oleva DigiCampus-alusta pohjautuu, on ollut käytössä Helsingin yliopiston kielikeskuksen kursseilla siitä alkaen, kun oppimisalusta saatiin käyttöön yliopistolla.

Jussi Jussila (Centria-ammattikorkeakoulu) on pitänyt Centrialla useita monimuoto-opetuksena järjestettyjä japanin peruskursseja ja englannin verkkokursseja käyttäen mm. Optimaa ja Adobe Connectia. Kokemukset ovat osoittaneet monien etujen lisäksi myös verkko-opetuksen ja materiaalin ongelmia, joita nykyisen hankkeen tuotetussa materiaalissa on myös tarkoituksena ratkaista.

Verkkomuotoisen kielenopetuksen hyödyt ja solmukohdat

Opiskelijoiden kirjavat motiivit kielenopiskeluun on hyvä ottaa huomioon. Kulttuuri (vanha- ja nykykulttuuri), harrastukset, matkailu ja työ ovat itse kielen omaksumisen halun lisäksi joitakin tähänastisissa palautteissa mainittuja motiiveja. Erilaisiin tehtäviin on suhteellisen vaivatonta liittää jokin tietty aihealue tai pientä lisämateriaalia kevennykseksi. Jo alkeiden tervehdyksien ja fraasien opiskeluosioon voi lisätä tietoa esimerkiksi käytöstavoista, jotka ovat japanilaisessa yhteiskunnassa toimiessa keskeinen taito. Sen, mitä kielitaidossa vielä uupuu, voi korvata asianmukaisella käytöksellä.

Maantieteellisesti kaukainen maa on mahdollista tuoda lähelle opiskelijaa helposti nykyaikaisella oppimisalustalla. Ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia sekä mielenkiintoisia artikkeleita ja videoita on vaivatonta lisätä Moodleen esimerkiksi niille valmiiksi varattuun paikkaan sopivan otsikon alle. Opiskelu on toisin sanoen näin mahdollista sitoa nykyhetkeen. Oppikirjojen sanasto on usein auttamattomasti vanhentunutta, mutta verkkomuotoisella kurssilla on mahdollisuus linkittää erilaisia ajankohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä kielen ja kulttuurin oppimista tukemaan.

Japanilaiset ja suomalaiset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita toistensa kulttuureista ja maista. Japanissa on esimerkiksi avautunut äskettäin Muumi-teemapuisto ja “Metsä”, jossa voi “kokea pohjoismaalaisen elämäntavan viehätystä”. Osa kylteistä ja opasteista on suomen kielellä.

https://www.moomin.com/fi/blog/muumi-teemapuisto-avautuu-japanissa/

Japanissa on myös jo pitkään ollut esimerkiksi monia suomen kielellä nimettyjä yrityksiä ja mm. taiteilijoiden merkkejä, ja suomalaisuus nähdään maassa usein kiinnostavana ja positiivisena asiana.

https://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Japan#/media/File:Skyscrapers_of_Shinjuku_2009_January.jpg

Kuten kaikille verkko-opetusta laatineille on tuttua, verkkomuoto mahdollistaa useita asioita. Koska tuotamme materiaalin itse, voimme luoda kokonaisuuksia täsmällisesti niin, että opiskelija omaksuu tietyn taidon, esimerkiksi esittäytymisen työpaikalla, opiskeluympäristössä tai harrastuspiirissä. Opiskelija voi halutessaan valita, minkä täsmätaidon hän tarvitsee aihepiirin sisältä. Oppijat omaksuvat asiat eri tavoin, joten kaikille pakollisten tehtävien lisäksi on mahdollisuus tarjota erilaisia tehtävätyyppejä, joista opiskelijat voivat valita itselle soveliaimmat vaihtoehdot.

Verkossa on mahdollisuus esitellä mm. erilaisia maisemia ja kulttuurikohteita opiskelua elävöittämään, kulkuvälineitä ja lipun ostoa käytännön tarpeisiin sekä käyttää vapaasti tarjolla olevia videopätkiä erilaisista kulttuuriaiheista (musiikki, teatteri, kuvataide, kalligrafia, elokuvat jne.) yleissivistävästi. Haasteeksi tässä muodostuu lähinnä rajaaminen, ettei materiaalia ole tarjolla liikaa, mikä saattaa harhauttaa opiskelijan pois olennaisesta. Toisaalta oppijaa voi ohjata eri poluille pakollisen rungon ohella ja tarjota valinnan vapautta opintoihin.

Haasteita muodostaa lisäksi se, että tähänastisten kurssiemme verkko-osiot, jopa kokonaiset verkkokurssit, ovat olleet kiinteästi sidoksissa johonkin oppikirjaan. Verkkomateriaalit ovat olleet käytännössä lisäosia lähiopetuksen ja kirjan ohella.  Olemme vertailleet eri kursseilla eri oppilaitoksissa käytettäviä oppikirjoja ja niiden sisältöä opintopisteisiin, jotta saamme aikaan sopivan ja yhdenmukaisen kokonaisuuden.

Suullinen harjoittelu on hienoinen, yksittäinen haaste verkkomuotoisilla kursseilla, mutta DigiCampus-alustan monet työkalut vaikuttavat alustavasti tarpeeksi helppokäyttöisiltä ja monipuolisilta niin, että suullisen kielitaidon omaksuminen ja harjoittelu ei oletettavasti muodostu ongelmaksi. Lisäksi mahdollisuus lähiopetukseen tai esimerkiksi reaaliaikaisiin verkkotapaamisiin tulee korjaamaan tätä mahdollista ongelmaa kursseilla.

Työsarkaa osahankeryhmässämme ei siis lähitulevaisuudessa tule puuttumaan, mutta olemme erittäin toiveikkaita sen suhteen, että saamme aikaan helppotajuisen ja hyödyllisen kokonaisuuden pilotointiin syksyksi 2019 ja ajallaan myös sitä seuraaviin jatkokursseihin.

Japanin osahankeryhmä KiVAKO-hankkeessa

Pia Matilainen
Jussi Jussila
Tytti Tuomi (huhtikuusta lähtien)