Page 4 of 4

Blogi: Saksa-tiimin KiVAKO-aloitus

Kivako-hanke on tuonut yli 20 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen saksan opettajaa yhteen laatimaan saksan opintokokonaisuutta tasoille A1-B2. Hanke on meille saksan opettajille ainutlaatuinen tilaisuus kokoontua jakamaan käsityksiämme ja ideoitamme opettamastamme aineesta.

KiVAKOn aloitusseminaarin jälkeen kokoonnuimme vielä ennen joululomia kaksipäiväiseen työpajaan Tampereen ammattikorkeakoululle (TAMK). Paikalle pääsi noin 10 opettajaa. Johdatuksena ammatilliseen kielenkäyttöön meille piti esityksen Bierdoktor-firman yrittäjä Elina Kiiskinen, jonka yritys tuo pienpanimo-oluita Saksasta Suomeen.

Ensimmäisen työpajapäivän aikana laadimme osahankesuunnitelmaa ja suunnittelimme alustavaa pedagogista käsikirjoitusta. Päätimme, että moduuleihin sisältyy sekä yksilötehtäviä että paritehtäviä oman nimetyn parin kanssa sekä mahdollisia ryhmätehtäviä tarpeen mukaan. Ajatuksena oli, että opiskelija on aktiivinen ja tutustuu aiheeseen ensin itsenäisesti ja jatkaa tämän jälkeen asian käsittelyä esim. suullisesti yhdessä parinsa kanssa flipped learning -tyyppisesti.

Päivän päätteeksi TAMKin Henri Annala kävi pitämässä meille johdannon verkkokurssin suunnitteluun. Henrin esityksen jälkeen oli helpotus havaita, että olimme päivän aikana pureskelleet oikeita asioita, esimerkiksi synkronisia (AC- ja Skype-tapaamiset, chat-keskustelut ja yhteisluonnostelu Flingassa) ja asynkronisia vuorovaikutustilanteita (nauhoitukset, sähköpostiviestit, Moodlen-keskustelualusta, yhteiskirjoittaminen Google Docsissa) verkossa.

Henrin antamat käytännöt vinkit olivat kiteytettynä seuraavat:
• Selkeä ja yksiselitteinen tehtävänanto sisältää tehtävän kuvauksen, tavoitteen, tiedostomuodot, palautuspäivämäärän, arvion opiskelijan ajankäytöstä sekä tekniset ohjeistuksen esim. ohjevideona (Screencast-o-matic) tai kuvakaappauksina.
• Monipuolisella verkkokurssilla on sekä synkronisia että asynkronisia elementtejä, yhdessä ja yksin tekemistä sekä erityyppisiä tuotoksia (audio, video, teksti, kuva).
• Opiskelija saa palautetta opettajalta, vertaisiltaan ja itseltään.
• Verkkokurssin tulisi olla persoonallinen, henkilökohtainen ja myös visuaalisesti inspiroiva. Mm. näistä syistä esim. opettajan tulisi näkyä ja kuulua omalla äänellään.
• Opiskelijoille tulisi jättää vapautta ja vastuuta valita käytettäviä työkaluja.

Tutustuaksemme toisiimme kokoonnuimme illalliselle Gastropub Tuulensuuhun, jossa oli mahdollisuus maistella Bierdoktorin maahantuomia oluita. Työpajatyöskentely jatkui seuraavana päivänä Scandic hotellin kabinetissa. Väki vähän vaihtui, mutta se ei haitannut työskentelyä. Päivä oli tehokas ja antoisa: saimme hahmoteltua kaikki neljä tasoa (A1, A2, B1, B2) horisontaalisesti sekä läpileikkaavat teemat moduuleittain.

Jokaisen tason yksittäiset moduulit linkittyvät siis teemallisesti toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen jatkumon tasolta A1 tasolle B2. Esim. Moduulissa 1 opiskelija harjoittelee tasoilla A1 ja A2 kertomaan, mm. missä ja mitä hän opiskelee, miten hän aikoo suuntautua ja milloin valmistua. Tasolla B1 hän syventyy harjoitteluun sekä mahdolliseen opiskelijavaihtoon ja tasolla B2 hän valmistautuu opiskelemaan saksankielisessä korkeakoulussa. Mikäli opiskelija aloittaa A1 tasolta heti ensimmäisenä lukukautenaan, myötäilevät nämä neljä moduulia kohtuullisen hyvin myös hänen opintojensa todellista etenemistä perusopintovaiheesta aina harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon saakka.

Tampereen työpajapäivän päätteeksi ohjelmassa oli vierailu Tampereen joulutorilla. (Kuva: Tuula Kotikoski)

Koska ensimmäinen saksa-työpaja koettiin niin antoisaksi, pidimme tammikuussa työapajan niin ikään TAMKissa. Paikalla oli 18 opettajaa ja muutamia Skypen välityksellä. Vaikka Skype-yhteydet hyvin toimivatkin, olemme kokeneet hyödylliseksi istuutua saman pöydän ääreen tutustumaan toisiimme. Saksan opettajien ryhmässä on havaittavissa hyvin laaja-alaista osaamista. Löysimme keskuudestamme jopa kaksi digipedamentoria sekä useimpia opettajia, joilla on jonkinasteista kokemusta virtuaaliopettamisesta.   

Toisessa tapaamisessamme 25.1.2019 Tampereella agendalla oli osahankesuunnitelman päivitys tasoryhmittäin. Lisäksi työstimme pedagogisia käsikirjoituksia ja järjestäydyimme moduuleittain. Lisäksi keskustelimme pilotointiajankohdista, EAMKin laatukriteereistä, työnjaosta, opettajan kurssikohtaisesta työmäärästä sekä webinaarien merkitystä. Opiskelijan lähtötason testaamiseksi päätimme kartoittaa jo olemassa olevia testejä. 

Jatkotoimenpiteet

Sovimme, että annamme B1-tasolta eteenpäin tehtävänannot ja muut ohjeistukset ainoastaan saksaksi ja että pilotointivaiheessa suuntaamme opintotarjonnan pääasiassa suomenkielisille opiskelijoille. Muilla kielillä päätimme laatia ohjeet pilotointivaiheen jälkeen, mikäli resurssit riittävät siihen. 

Osaamistavoitteiden osalta etenemme teemojen kautta. Teemoista johdattelemme konkreettisempia kielenkäyttötilanteita ja niitä tukevia kielioppiharjoituksia.  

Pedagogista käsikirjoitusta työstäessämme pohdimme mm. geneerisiä kompetensseja. Millaisiin tilanteisiin meidän tulisi opiskelijoita valmentaa? Tämä riippuu alasta, ja siksi tehtäviä pitää eriyttää tarvittaessa alakohtaisesti. Lisäksi pitää miettiä, mitkä tehtävät ovat pakollisia ja mitkä vapaavalintaisia, ennakkotehtäviä unohtamatta. Myös opiskelijan työnmäärän pitää vastata annettuja opintopisteitä. Miten siis todennamme tehdyn työn?  

Edellä oleviin ja moniin muihin kysymyksiin löydämme aktiivisessa ryhmässämme varmasti vastaukset projektin edetessä. Tästä on hyvä jatkaa, kun pidämme mielessämme Henry Fordin lausahduksen: 

Zusammenkommen ist ein Beginn,
zusammenbleiben ist ein Fortschritt,
zusammenarbeiten ist ein Erfolg.

Coming together is a beginning,
keeping together is progress
working together is success.

Riia Heiska, Haaga-Helia
Minna Lehtola, Arcada
Heli Simon, SeAMK


Blogi: VäHÄKÖ on KiVAKO?

”2025 Suomi on aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen, jonka vahvuus on kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Kielitaidon kehittämiseen panostetaan ja kieliä käytetään rohkeasti rinnakkain; jokainen työikäinen osaa kotimaisten kielten lisäksi englantia, lisäksi useimmat osaavat myös yhtä tai useampaa muuta kieltä.”
(https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu; korostus lisätty)

Tätä kirjoitettaessa syksyn yo-kokeiden tulokset on julkaistu. Korkeakouluihin ja muihin jatko-opintoihin siirtyvien ylioppilaiden kielitaito on merkittävä osa suomalaisten tulevaisuuden kielivarantoa.

Miltä kielivarannon tilanne ylioppilastutkintojen valossa näyttää? Suhteuttamalla 2018 tutkintoon ilmoittautuneiden määrän lähivuosien keskivertoon uusien ylioppilaiden määrään erottuu netto-onnistuja selvästi: englannin jonkin oppimäärän kirjoittaa vuosittain n. 125% uusien ylioppilaiden määrästä. Toisten kotimaisten kieltenkin suhdeluku on yhteensä mukiinmenevät n. 60%.

Miltä ministeriön visio näyttää muiden kielten osalta? Kuinka moni lukion päättävä on yleissivistävässä koulussa opiskellut muita kieliä pitkäjänteisellä yo-tutkintotavoitteella? Saksan jonkin oppimäärän kirjoittajia: 6,6%. Ranskan: 4,1%. Venäjän: 3,5%. Espanjan: 3,2%. Italian, portugalin ja latinan yhteensä: 0,5%.

VäHÄKÖ on KiVAKO? Ei, jos ministeriön visiota tosimielellä tavoitellaan. Yo-tutkintojen kehityssuunta osoittaa, että vastuu suomen kielivarannosta varsinkin muiden kuin englannin ja kotimaisten kielten osalta on entistä enemmän yleissivistävän koulun jälkeisellä koulutuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoittaman KiVAKO-hankkeen tavoitteena onkin rakentaa korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä, sekä valtakunnallisena että alueellisena yhteistyönä. Tarjonnasta tulee virtuaalinen, mahdollisimman monen korkeakoululaisen saatavilla oleva. Hanke varmistaa näin osaltaan kielivarantomme säilymistä ja kehittymistä.

Hyvä englannin taito on useimmissa korkeakoulutettujen työtehtävissä välttämätön. Molempien kotimaisten kielten taito on korkeakoulututkinnon suorittaneille kaksikielisessä maassa perusedellytys. Näitä tosiseikkoja ei käy kieltäminen.

Pelkkä englanti ja kotimaiset kielet eivät kuitenkaan riitä. Yhteiskunnastamme on löydyttävä globalisoituvan työelämän tarpeita vastaava kielivaranto–riittävä määrä muidenkin kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta, edistyneelläkin tasolla. Käytännön viestintä työn arjessa on usein monikielistä. Tällä hetkellä muiden vieraiden kielten opiskelu kuitenkin vaikuttaa vähenevän opintojen edetessä, ja kansallinen kielivaranto supistuu. Korkeakoulujen kielivalikoimat ovat myös laajuudeltaan ja syvyydeltään kovin erilaisia, mikä lisää eriarvoisuutta.

Digitalisuus tuo uusia mahdollisuuksia ja tapoja oppia kieliä. Moderni kielitaito sisältää myös kyvyn käyttää alati kehittyviä viestinnän välineitä. Verkossa tapahtuva oppiminen häivyttää aikaan ja paikkaan liittyviä rajoituksia, mutta myös kasvokkain oppimiseen on tarjottava entistä monipuolisempia ratkaisuja. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden integroimisella ja monikielistä oppimista kehittämällä voidaan rikastuttaa kielten ja kulttuurin omaksumista.

KiVAKO-hankkeen (2018-2020) valtakunnallinen vieraiden kielten virtuaalinen oppimistarjonta tukee kansallisen kielivarannon kehittymistä digipedagogisella lähestymistavalla. Tarjonnan rakentaa korkeakoulurajat ylittävä opettajien kehittäjäverkosto. Opintotarjonta toteutuu hankkeessa kehitettävän rotaatiomallin mukaisesti. Tarjonnan oppimispolut myös hyödyntävät ja kehittävät ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kielivarantoa. Osaamista tunnistamalla ja tunnustamalla dokumentoidaan aiemmin hankittua kielitaitoa ja ohjataan oppimaan lisää.

Käytännön työ oppimistarjonnan parissa käynnistyi syyskuussa 2018 tarjontaa suunnittelevien ja rakentavien ryhmien aloittaessa työnsä. Oppimistarjontaa pilotoidaan lukuvuonna 2019-2020.

Määräaikaisten hankkeiden anti toisinaan valitettavasti tyrehtyy pian loppumuodollisuuksien jälkeen. KiVAKO tavoittelee oppimistarjontaa, joka elää ja kehittyy hankekauden jälkeenkin. Tähän tähdätään hankkeen osana laadittavalla tarjonnan rotaatiomallilla. Hankkeen tuotokset myös CC-lisensoidaan avoimeen ei-kaupalliseen käyttöön.

Oppilaitosmaailmassa erot oppimisalustojen välillä voivat haastaa yhteistyömahdollisuuksia. KiVAKOssa haasteeseen vastataan hyödyntämällä kärkihankerahoitusta saaneen DigiCampuksen oppimisalustaa, jota voivat käyttää kaikkien suomalaisten korkeakoulujen opiskelijat.

Kuten hankkeissa aina, avoimia kysymyksiä on prosessin alkupuolella paljon. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Hankkeessamme on mukana toista sataa rautaista ammattilaista. Näkemystä ja kokemusta siis riittää. Jo käytännön työn alku on osoittanut, että yhdessä tekemisessä on voimaa: suunnitteilla on puolentoista sataa opintopistettä virtuaalista oppimistarjontaa 11 eri kielessä sekä monikielisessä eTandem-oppimisessa.

KiVAKO? Ehdottomasti!

Pasi Puranen, KiVAKO-hankkeen koordinaattori, Aalto-yliopisto
Teppo Varttala, KiVAKO-hankkeen koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu